Jossakin toisessa maassa Silvio Berlusconi olisi ollut aika päiviä sitten poliittinen ruumis.
Italian pääministeri on ollut tämän tästä oikeudessa vastaamassa lahjontasyytöksiin ja kirjanpitorikoksiin. Hänen läheisiä avustajiaan on jäänyt kiinni mafiayhteyksistä, hänen virka-asunnossaan on pidetty seksiorgioita ja hänen suustaan pääsee mitä kummallisempia sammakoita.
Miten on mahdollista, että Silvio Berlusconi pysyy vallassa, vaikka hänen ympärillään vellovat skandaalit viikosta ja kuukaudesta toiseen? Tätä on kyselty Italian ulkopuolella puolitoista vuosiymmentä.
Tyhjentävän selityksen pystyy antamaan vain toinen italialainen.
Otetaan esimerkiksi naiset. Berlusconin liepeillä pyörivät naiset nuorentuvat samaa tahtia kuin hän itse vanhenee. Jossakin toisessa maassa 74-vuotiaan touhut nippa nappa täysi-ikäisten kanssa koettaisiin?--?jos ei pedofiliana?--?niin paheksuttavana aseman hyväksikäyttämisenä kuitenkin.
Toki Italiassakin on paljon niitä, joiden mielestä Berlusconin liehakointi maineeltaan arveluttavien nuorten naisten kanssa on vastenmielistä, mutta riittävän paljon on myös niitä, jotka salaa ihailevat Berlusconin viriilisyyttä ja menestystä naismaailmassa.
Sitä paitsi Italia ei katolisesta kirkosta huolimatta ole koskaan ollut näissä asioissa mitenkään ahdasmielinen. Missä muussa maassa olisi tasa-arvoministerinä voinut olla Mara Carfagnan kaltainen entinen alastonmalli, jonka Berlusconi poimi puolueeseensa television tanssityttöjen joukosta?
Silvio Berlusconin vaalimenestys perustuu siihen, että hän tietää, mitä korttelikapakan kantapöydässä asioista ajatellaan. Ulkomaalaiset eivät äänestä Italian vaaleissa, eikä heidän paheksuntansa siten paljoa paina Berlusconin puntarissa.
Italialainen kadunmies arvostaa sitä, että Berlusconi on raivannut omin voimin tiensä huipulle. Hänellä ei ollut takanaan perittyjä omaisuuksia, vaan miljoonat ja miljardit ovat satoa miehen ahkeruudesta ja taloudellisesta nerokkuudesta.
Näin Italiassa yleisesti uskotaan, vaikka Berlusconin grynderiuran alkutaipaleella Milanossa on monta hämäräksi jäänyttä kohtaa. Rahoittajaepäilyt ovat kohdistuneet Cosa Nostran eli mafian suuntaan.
Nerokkainta Berlusconin uran rakentamisessa on kuitenkin ollut se, miten hän on ottanut haltuunsa maan televisiomarkkinat. Hänen kanavansa olivat ensimmäisiä yksityisiä Italiassa. Ne kasvoivat ensin mahtaviksi viihdejättiläisiksi ja sitten myös poliittisiksi vaikuttajiksi. Pääministerinä hän otti sopivilla nimityksillä näppeihinsä myös valtiollisen RAI:n.
Monissa sanomalehdissä Berlusconia isketään päivittäin kuin sitä kuuluisaa joulunajan röhkijää, mutta Italian kaltaisissa maissa televisio on kuitenkin ylivoimainen vaikuttaja. Tämän on Silvio Berlusconi ymmärtänyt alusta asti, eikä hän häikäile käyttää tietoa hyväkseen.
Onko vauraus levinnyt Berlusconin vallassaoloaikana? Tuskinpa, mutta hänen omat asiansa ovat mukavalla mallilla. Pääministerin asema on suojellut oikeuden tuomioilta, lakeja on muuteltu hyödyttämään Berlusconin talousimperiumia ja koko poliittinen keskustelu pyörii saapasmaassa hänen henkilönsä ympärillä.
Tosi-tv Berlusconin ympärillä käy niin vinhaa vauhtia, että Napolin jätevuoret, jättimäinen nuorisotyöttömyys tai valtion velkaantuminen jäävät väkisinkin sivuosiin.
Ehkä se on tarkoituskin. Ehkä nämä nadiat, noemit ja rubyt eivät olekaan median suuria paljastuksia, vaan pääministerin tiedotusosaston manipulointia.
Oppostio ei ole onnistunut Berlusconin kaadossa. Vaarallisemmalta näyttää, kun Carfagnan tapaiset liittolaiset ovat karkaamassa.