Suomalaisen ruostumattoman teräksen suurtuottajan Outokummun tuotanto nousi viime vuonna 2,1 miljoonaan tonniin. Outokumpu oli maailman neljänneksi suurin ruostumattoman teräksen tuottaja. Ensi vuonna Outokummusta tulee maailman kolmanneksi suurin ruostumattoman teräksen tuottaja, kun yhtiön laajennusohjelma valmistuu ja tuotanto kasvaa vajaaseen 2,8 miljoonaan tonniin.
Maailman ruostumattoman teräksen tuotanto nousi International Stainless Steel Forumin mukaan viime vuonna 22,8 miljoonaan tonniin. Siitä Aasian maiden osuus oli 10,6 miljoonaa tonnia, Länsi-Euroopan ja Afrikan 9,1 miljoonaa tonnia ja Amerikkojen 2,9 miljoonaa tonnia.
Ruostumattomien erikoisterästen tuotanto on määrällisesti pientä ja melko keskittynyttä verrattuna hiiliteräsmarkkinoihin. Maailmanmarkkinoita hallitsee neljä eurooppalaista ja yksi eteläkorealainen yritys. Niiden osuus tuotannosta on noin 60 prosenttia.
Kiinan imu veti myös ruostumattoman teräksen markkinoita. Maailman ruostumattoman teräksen tuotanto kasvoi viime vuonna 10,4 prosenttia, mutta myös kulutus kasvoi nopeasti. Outokummun pääekonomistin Michael Cookin mukaan ruostumaton teräs valtaa markkinoita hiiliteräkseltä, mikä selittää sen nopeamman kasvun.
"Tuotantokapasiteetin lähes 10 prosentin lisäys ja tuotannon kasvu herättivät huolta, mutta yllättäen ruostumattoman teräksen kulutuskin kasvoi lähes kymmenen prosenttia viime vuonna", kertoi Cook STT:lle. Teollisuuden keskimääräinen kapasiteetin käyttöaste laski 85 prosenttiin eli neljää edellistä vuotta alhaisemmaksi. Historiallisesti se oli edelleen suhteellisen hyvä.
Ruostumattoman teräksen kulutus kasvaa Kiinassa
Ruostumattoman teräksen kysyntää kasvatti Kiinan lisäksi länsimaiden talouden elpyminen sekä odotukset alijäämäisistä metallimarkkinoista lähivuosina. Kylmävalssatun ruostumattoman teräksen ja sinkin kulutus ylittää Outokummun mukaan Kiinassa jo Yhdysvaltain ja Japanin yhteenlasketun kulutuksen, ja metallien kulutuksen kasvun ennustetaan jatkuvan lähivuosina edelleen nopeana.
Kiinan erikoisteräsliiton mukaan maan oma ruostumattoman teräksen tuotanto kasvoi viime vuonna 54 prosenttia. Ruostumattoman teräksen tuonti Kiinaan nousi hieman alle 3,0 miljoonaan tonniin ja kulutus 4,2 miljoonaan tonniin. Kiina käytti viime vuonna viidenneksen maailman ruostumattoman teräksen tuotannosta.
Markkinatilanne on Cookin mukaan parantunut kohtalaisesti. Kysyntä on voimakasta Yhdysvalloissa ja Aasiassa ja paranee tasaisesti Euroopassa. Myös tilauskirjat ovat kasvaneet. Osa tästä selittyy varastojen täydentämisellä ja spekulatiivisilla ostoilla.
Euroopan markkinoita parantaa myös rahtitason nousu. Viime vuonna vahva euro ja Aasian suhteellisesti alemmat hinnat kasvattivat tuontia Taiwanista ja Japanista. Nyt hinnat ovat nousseet Aasiassa ja rahdit kallistuneet.
"Kapasiteetin kasvu hidastuu tänä vuonna 6-7 prosenttiin ja ensi vuonna 4 prosenttiin. Ruostumattoman teräksen kulutus kasvaa tätä nopeammin, joten teollisuuden käyttöasteet nousevat", Cook totesi.
Seosmetallien hinnat vahvassa nousussa
Seosmetallien saatavuus ja hinta vaikuttavat ratkaisevasti ruostumattoman teräksen markkinoihin ja "seosainelisään". Se on hinnankorotus, joka seosmetallin hinnan ylitettyä tietyn kynnyksen lisätään loppuhintaan. Hintamekanismi lisää markkinaheilahteluja, koska lisän kehityksen voi ennakoida metallinoteerauksista.
Seosmetallimarkkinoiden tilanne on samankaltainen kuin teräksessä ja perusmetalleissa laajemminkin. Pitkään jatkuneet vähäiset investoinnit ovat johtaneet tilanteeseen, jossa kysynnän kasvu voi ylittää tarjonnan. Kuparimarkkinoille on esimerkiksi ennustettu 500 000 tonnin vajausta tänä vuonna.
Tyypillisen kylmävalssatun teräslaadun 304 hinta nousi helmikuussa 1 400 euroon tonnilta. Maalis-, huhti- ja toukokuulle on esitetty yhteensä 90 euron korotuksia, mutta Cookin mukaan on epävarmaa, menevätkö ne täysimääräisesti lävitse. Hinnannousu parantanee tuottajien tulosta, vaikka osa korotuksista johtuu raaka-aineiden kallistumisesta.
Ruostumattoman teräksen perusseosmetallit ovat kromi, joka tekee siitä ruostumattoman, nikkeli ja molybdeeni. Kaikissa ruostumattomissa teräksissä on vähintään 10,5 prosenttia kromia. Nikkeli vaikuttaa kuitenkin eniten ruostumattoman teräksen seosainelisään.
Nikkelistä saattaa tulla puutetta markkinoilla
"Nikkelin hinta on viimeksi kuluneen vuoden aikana noussut dramaattisesti. Kromin hinta on myös noussut, mutta se ei vaikuta seosainelisään yhtä paljon", mainitsi Cook.
Euroopassa ruostumattoman 304-laadun keskimääräinen seoslisä nousi markkinatutkimuslaitos CRU:n mukaan vuoden 2002 lopun 300 eurosta tonnilta helmikuussa noin 750 euroon tonnilta. LME:n nikkelin käteisnoteeraus nousi samaan aikaan 3 dollarista naulalta 7 dollariin naulalta (454 grammaa).
"Joidenkin tarkkailijoiden mukaan on hyvin mahdollista, ettei maailmanmarkkinoilla ole 2004-2005 tarjolla riittävästi nikkeliä terästuotannon tarpeisiin. Varmaa on, että nikkelin markkinat ovat hyvin kireät. Se saattaa johtaa hyvin korkeisiin hintoihin, mikä vähentäisi kulutusta", sanoi Cook.
Saman analyysin mukaan nikkelin saannin pitkäaikaisesti varmistaneet yhtiöt, kuten Outokumpu, voivat hyötyä kireästä markkinatilanteesta. Jos nikkelin saatavuus rajoittaa ruostumattoman teräksen tuotantoa, niin ruostumattoman teräksen perushinnan ja muokkauslisän arvioidaan nousevan voimakkaasti.