Valtion Partek-osakkeiden myynti Koneelle ei saa häävejä tyylipisteitä. Valtio teki kuitenkin veronmaksajan kannalta kohtuukaupat.
Yrityskaupat sujuvat yleensä niin, että yritykset neuvottelevat ensin tiukasti julkisuudelta salassa ja tulevat parrasvaloihin vasta, kun asiat on sovittu kutakuinkin viimeistä pistettä ja senttiä myöten. Konepajakonserni Partekin omistuksesta tällä viikolla nähty näytelmä ei istunut yleiseen yrityskauppakaavaan.
Partek-näytelmässä on erikoisia piirteitä, joista sen osapuolille ei heru häävejä tyylipisteitä. Mutta vaikka kilpalaulanta Partekin osakkeista sai välillä kaoottisia piirteitä, lopputulos on ainakin voittajien kannalta kelvollinen. Tappion kokeneille jää ymmärrettävästi paha maku suuhun.
Valtio-omistaja myy hallussaan olevan 30 prosentin osuuden Partekin osakkeista ja äänivallasta hissiyhtiö Koneelle. Kone pulittaa Partek-potista noin 25 prosenttia yli pörssikurssin. Valtio kuittaa kaupasta 225 miljoonaa euroa, josta se merkitsee vajaan viiden prosentin osuuden verran Koneen osakkeina. Partekista Koneen kanssa kilpaillut KCI Konecranes lupaili parempaa hintaa, mutta riihikuivia euroja olisi ollut luvassa vasta syksyllä.
Valtiolle Partek on ollut pelkkä finanssisijoitus, jonka se teki 1994, kun valtiollinen Sisu yhdistyi Partekiin. Konepaja- ja nosturiyrityksen osakkeiden pysyvämpään omistamiseen ei liity strategisia näkökohtia. Hallitus on vaihtelevalla menestyksellä yrittänyt myydä omistussiivujaan eri yhtiöissä silloin, kun osakkeista on ollut luvassa hyvä hinta. Kaupat ovat harvoin sujuneet ilman poliittisia sivujuonteita. Hallituksen on seuraavaksi huolehdittava, että Partekista saatavalla myyntivoitolla lyhennetään valtion velkaa.
Suurin mielenkiinto kohdistuu Partekin toimivan johdon menettelyyn. Konsernijohtaja Christoffer Taxell kutsui Koneen ostotarjousta vihamieliseksi nurkanvaltausyritykseksi. Oudointa oli kuitenkin se, että samaan aikaan kun valtio-omistaja kertoi aikeestaan myydä Partek-omistuksensa Koneelle, Taxell esitteli suunnitelmia sulautumisesta KCI Konecranesiin.
Toimivan johdon tehtävä on johtaa yritystä. Omistajien tehtävä on päättää omistusjärjestelyistä. On kunnioitettavaa, että Taxell halusi taistella johtamansa yrityksen puolesta. Hänen arviointikykynsä näyttää kuitenkin pettäneen tai hän yliarvioi kykynsä vaikuttaa hallitukseen.
Vaikka koko prosessi ei ansaitse korkeita tyylipisteitä, Taxell ansaitsee ne loppunäytöksestä. Hän erosi sekä Partekin johdosta että Teollisuuden ja työnantajien TT:n hallituksen puheenjohtajan paikalta. Taxellin asema kummassakin tehtävässä olisi käynyt ennen pitkää kestämättömäksi. Lähtö aiheuttaa vaikeuksia TT:ssä, jonka toimitusjohtaja Johannes Koromaa epäillään sisäpiiritietojen väärinkäytöstä.
Taxell katsoi hivenen tuohtuneesti maan hallituksen osoittaneen, ettei se luottanut Partekiin ja sen toimivaan johtoon. Tuskinpa hallituksella oli tarvetta sen kummemmin näpäyttää entistä arvostettua pitkäaikaista ministeriä ja teollisuuden yhtä napamiestä.
Kiistelyn taustalla välkkyy myös suomenruotsalaisen pääoman yritys pitää puoliaan sinivalkoista pääomaa vastaan. Molemmat käsitteet alkavat olla globaalitaloudessa mennyttä maailmaa.
Kone tasapainottaa riskejään levittäytymällä uusille aloille; kasvumahdollisuus sen päätoimialalla on tukossa. Velaton yhtiö halusi etsiä vajaakäyttöiselle pääomalleen tuottoa. Tunnetulle perheyhtiölle ja sen pääjohtajalle Antti Herlinille voitto on komea sulka hattuun.