Vihreiden puheenjohtajan, ympäristöministeri Ville Niinistön harkintakyky petti pahasti hänen manatessaan Fennovoiman Pyhäjoelle suunnitteleman ydinvoimalahankkeen kaatumista puolueensa valtuuskunnan kokouksessa viikonloppuna.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ehätti ensimmäisenä puoluejohtajana teilaamaan Niinistön arvion ministerille sopimattomana käytöksenä. Kerrankin Soini osui naulankantaan.
Istuvan hallituksen istuvan ministerin tehtävä ei ole toitottaa tuomion pasuunaa yritysten laillisille suunnitelmille, jollainen Fennovoiman ydinvoimalahanke on, oltakoon ydinvoimasta mitä mieltä tahansa.
Niinistö otaksuu, ettei hallituksen tarvitse arvioida uudelleen eduskunnan vuonna 2010 tekemää periaatepäätöstä luvan myöntämisestä Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalalle, vaan koko hanke kaatuu puolen vuoden sisällä rahoittajien pakoon.
Eduskunnan Fennovoimalle antamaa periaatelupapäätöstä on vaadittu käsiteltäväksi uudelleen sen jälkeen kun voimayhtiö korvasi hankkeesta luopuneen saksalaisen E.Onin venäläisellä Rosatomilla. Venäjän valtion omistama Rosatom on tulossa voimalaitoksen omistajaksi kolmanneksen osuudella.
Rosatomin mukaantulo merkitsee myös sitä, että laitoksesta tulee pienempi kuin alunperin ajateltiin ja että se on venäläisvalmisteinen.
Fennovoiman takana on kuutisenkymmentä suomalaista omistajaa. Jo nyt on tiedossa, että ne kaikki eivät pysy mukana ydinvoimalahankkeen toteuttamisvaiheessa. Kukin omistaja päättää osallistumisestaan jatkoon tämän kuun aikana.
Onko Niinistöllä jotain salattua tietoa vai mihin hän perustaa arvionsa hankkeen kariutumisesta? Vai onko vain kyse vihreiden puheenjohtajan toiveajattelusta?
Ilmeisesti kyse on toiveajattelusta, sillä Niinistö sanoo tulleensa tällaisiin päätelmiin TVO:n Olkiluodon kolmannen reaktorin rakentamiseen liittyvien vaikeuksien ja kohonneiden kustannusten vuoksi.
Olkiluodon kolmannen reaktorin rakentamisessa on tehty kaikki mahdolliset virheet, joiden vuoksi se viivästyy vuosia alkuperäissuunnitelmista. Tämä ei tarkoita sitä, että samat virheet toistetaan myös muiden ydinvoimaloiden rakentamisessa.
Ydinvoimala-asioissa kaksinaamaista peliä pelanneita vihreitä helpottaisi, jos periaatepäätös ei tulisi uudelleen eduskuntaan.
Vihreäthän istuivat edellisessä hallituksessa kuin tatit, vaikka sen ehdotuksesta päätettiin uusista ydinvoimaloista Fennovoiman hanke mukaan lukien. Tästä puolueen edustajat saivatkin kuulla vaalikentillä.
Jos Fennovoiman uusi laitossuunnitelma viedään eduskuntaan, todennäköistä on, ettei lupa muuksi muutu. Vihreät se ajaisi uudelleen kiusalliseen tilanteeseen. Periaatteiden mukaisesti puolueen edustajien tulisi vastustaa ydinvoimaa. Toisaalta puolue on niin viehtynyt vallan kammareihin, ettei ministerinsalkuista hennota hevin luopua.