Oulun kaupunki suunnittelee ottavansa käyttöön tietotekniikkaa hyödyntävän uudenlaisen terveydenhuollon palvelumallin. Kyseessä on ajasta, paikasta ja välineistä riippumaton monikanavainen palvelujärjestelmä, jota kansalaiset voivat käyttää mihin aikaan vuorokaudesta tahansa esimerkiksi puhelimen, internetin, digitelevision tai matkapuhelimen avulla.
Hanketta on valmisteltu nimellä omahoitojärjestelmä. Sen taustalla on kaupungin sekä oululaisten teknologiayritysten Ariesten, Coronarian, Mawellin ja ProWellnessin yhteinen suunnitteluprosessi, joka päättyi vuodenvaihteessa. Yritysten rooli projektissa on ollut kaupungin mukaan merkittävä.
Ihmisiä ei hylätä tekniikan armoille
Omahoitojärjestelmän käyttöönoton jälkeen Oulun terveysasemien puhelinliikenteen odotetaan vähenevään jopa puoleen nykyisestä. Niistä, jotka kontaktin ottavat, puolet saa avun hakeutumatta terveydenhuollon toimintayksiköihin. Päivystyskäyntien määrän odotetaan vähenevän 20 prosenttia.
"Kyse ei ole siitä, että Ihmiset jätettäisiin yksin selviytymään kylmän tekniikan kanssa. Tekniikka ei ´jyrää´ ketään. Käyttöönottoon sisältyy terveydenhuollon asiakkaiden opastusta ja tiedotusta. Jos joku kokee, että uusi teknologia on ylivoimainen, hän voi käyttää palveluita entiseen tapaan. Uskon, että uusi järjestelmä pääsääntöisesti kuitenkin lisää kansalaisten turvallisuudentunnetta eikä vähennä sitä", sanoo hankkeen projektipäällikö Antti Hynninen.
Helpottaa hoitohenkilökunnan työtä
Oulun kaupungin terveydenhuollon johtaja Seppo Voutilaisen mukaan omahoitojärjestelmää ryhdyttiin suunnittelemaan, jotta Oulun kaupunki pystyisi vastaamaan palvelujärjestelmän tuleviin haasteisiin.
"Omahoitojärjestelmän käyttöönotto muuttaa kuntalaisten asemaa terveyspalveluiden käyttäjänä. Nykyisin terveyspalveluita tuotetaan organisaatioiden ehdoilla. Omahoitopalvelu tuo asiakkaalle mahdollisuuden hallita terveystietoa ja palveluita omien lähtökohtiensa, rajoitteidensa ja toiveidensa mukaisesti. Omahoitojärjestelmä myös vapauttaa hoitohenkilökunnan aikaa rutiineista varsinaiseen hoitotyöhön", Voutilainen sanoo.
Hankkeen toteutuksen kustannusarvio on noin 2,8 miljoonaa euroa. Oulun kaupunki hakee summasta 75 prosentille rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöltä. Jos ministeriöstä saadaan myönteinen päätös, kaupunki rahoittaa loppuosuuden. Tälle vuodelle omarahoitusosuudeksi on varattu 342 000 euroa. Jos rahoitus saadaan järjestymään, järjestelmän rakentaminen käyttökuntoon kestää arviolta kolme vuotta.