Ouluun ryhdytään muodostamaan moniammatillisia kriisityöryhmiä. Kriisiryhmät auttavat traumaattisen tapahtuman ja siitä aiheutuvan kriisin kohdanneita oululaisia asian käsittelyssä ja sen jälkipuinnissa. Ryhmät tukevat henkisesti esimerkiksi tulipalosta selvinneitä asukkaita, liikenneonnettomuuden uhreja, itsemurhan tehneen nuoren läheisiä tahi perheväkivallan kohteeksi joutuneita.
"Tällä on iso merkitys oululaisille. Jos ja kun äkillisiä kriisejä tulee, me pystymme tukemaan kansalaisia, jotta he pääsevät tilanteesta yli ja pystyvät palaamaan normaaliin elämään", Oulun sosiaali- ja terveystoimen johtaja Jari Mäki-Runsas kuvailee.
Kriisityöryhmien perustaminen on iso askel kohti aiempaa koordinoidumpaa kriisityöskentelyä Oulussa. Nykyisin kriisiapua tarjotaan hajautetusti muun muassa terveyskeskuksessa, Oysissa, seurakunnissa, Oulun kriisikeskuksessa ja työterveyshuollossa. Kaupunki ostaa esimerkiksi traumaattisen tapahtuman jälkipuintiin liittyvän kriisiavun Oysin psykiatriselta klinikalta.
"Kriisiryhmien avulla apua saa helposti yhdestä puhelinnumerosta. Hädässä olevaa asiakasta ei pompotella edestakaisin", avoterveydenhuollon palvelupäällikkö, ylilääkäri Leena Uusitalo kuvailee. Hän toimii kriisityöryhmien perustamista ehdottaneen suunnittelutyöryhmän vetäjänä. Ryhmä luovutti esityksensä Oulun kaupungin kriisityön järjestämisestä sosiaali- ja terveystoimen tilaaja- ja tuottajajohtoryhmille hiljattain. "Työryhmä on tehnyt esityksensä ja nyt se viedään käytäntöön", Mäki-Runsas selittää.
Kriisityöntekijät ovat vapaaehtoisia ja he tulevat tekemään kriisityötä oman työnsä ohella. Kiinnostusta siihen kyseltiin alkukeväästä sähköpostitse. Halukkaita löytyi noin 70 muun muassa kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, päivähoidon ja opetustoimen työntekijöiden puolelta sekä seurakunnasta. Heille on järjestetty infotilaisuus ja 20. huhtikuuta pidetään kriisityötä koskettava seminaari.
Kiinnostuneita ryhdytään myöhemmin kouluttamaan kriisityöhön. Koulutustilaisuuksia on tarkoitus järjestää loppukevään ja syksyn aikana. Tarkoituksena on pyöräyttää kriisiryhmätyöskentely käyntiin viimeistään ensi vuoden alussa.
Perheneuvolan psykologi Sisko Kuumola-Liimatta sanoo, että kriisityömallia hiotaan Oulussa kuluvan vuoden aikana mahdollisimman toimivaksi. Tarkoituksena on esitellä viimeistelty versio siitä konkreettisine toimenpideohjeineen koulutustilaisuuksien päätteeksi pidettävässä seminaarissa loppuvuodesta.
Hän huomauttaa, että arkipäiväisiin onnettomuuksiin varautumisen lisäksi kriisiryhmät voivat jatkossa auttaa myös mahdollisissa suuronnettomuustilanteissa.
"Niitä (suuronnettomuuksia) on onneksi harvoin, mutta (auttamis)valmius pitää olla joka tapauksessa".
Leena Uusitalon mukaan kriisityöntekijöille täytyy maksaa heidän työpanoksestaan erillinen korvaus. "Ei voi edellyttää, että kaupungin työntekijät tekisivät tätä puhtaasti vapaaehtoispohjalta. Siitä kuuluu korvaus, joka on tasapuolinen kaikille", Uusitalo selittää.
Mäki-Runsaan mukaan mitään erillistä määrärahaa kriisityöskentelijöille ei kuitenkaan tällä haavaa ole varattu. Sosiaali- ja terveystoimen hallintopäällikkö Raija Ikonen sanoo, että mahdollisista korvauksista ja niiden suuruudesta päätetään näillä näkymin maaliskuun aikana. "Tavalla tai toisella tarvittava määräraha järjestetään", apulaiskaupunginjohtaja Päivi Laajala vakuuttaa.