Ilmatieteen laitoksen laatimat vaihtoehtoiset ennusteet Suomen tulevaisuuden ilmastolle lupaavat kaikissa vaihtoehdoissa lisää lämpöä ja sateita sekä nykyistä lyhyempiä talvia. Suurimman muutoksen vaihtoehdon mukaan Suomi kuuluisi sadan vuoden päästä ilmastovyöhykkeeseen, joka nyt vallitsee Keski- ja Länsi-Euroopassa.
Ilmaston muutoksen nopeutta ja voimakkuutta on arvioitu monimutkaisin fysikaalisin ilmastomallein, jotka perustuvat arvioihin siitä, miten herkkä maapallon ilmasto on kasvihuonekaasuille.
Jyrkimmät muutokset ovat edessä, mikäli talouskasvun saavuttamiseen käytetään edelleen runsaasti fossiilisia polttoaineita.
Vanhempi tutkija Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitoksesta kertoo, että termisen kesän pituuden arvioidaan kasvavan 50 vuodessa Oulun korkeudellakin noin kuukaudella.
Terminen kesä tarkoittaa aikajaksoa, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli 10 astetta.Terminen talvi eli pakkasaika taas lyhenisi reilusti, eräiden arvioiden mukaan jopa 50 päivällä.
"Lunta riittää Pohjois-Suomessa ainakin vielä 50 vuoden päästä. Vuotuisen sademäärän lisääntyessä sitä voi tulla nykyistä enemmänkin. Toisaalta pitkään kestävät loskakelit saattavat tulla osaksi Pohjois-Suomen talvea."
Jylhä muistuttaa, että Suomen ilmaston suuren luontoisen vaihtelun takia kuluva vuosikymmen saattaa olla vielä jopa viileämpi kuin 1990-luku. Pitemmälle katsottaessa suunta on kuitenkin selvästi lämpenevään päin.
Maatalous nousuun
Ilmaston lämpeneminen lupaa hyvää Suomen maataloudelle kasvukauden pidentyessä. Samaan aikaan Etelä- ja Itä-Euroopassa viljelyn edellytykset voivat heiketä. Niin maa- kuin metsätalouden haitaksi saattavat kuitenkin Suomessakin tulla entistä rajummat luonnonilmiöt kuten tulvat, myrskyt ja lumituhot.
Akatemiaprofessori Seppo Kellomäki Joensuun yliopistosta sanoo, että sademäärän muutosten arvionti on vaikeaa.
"Sadanta ratkaisee pitkälti esimerkiksi sen, miten paljon metsän kasvu lisääntyy ilmaston lämmetessä. Lämpeneminen lisää haihduntaa, joten sateita tarvitaan nykyistä enemmän. Parhaimmillaan ilmastonmuutos voi lisätä metsien kasvua Pohjois-Suomessa jopa 40 prosenttia", Kellomäki arvioi.
Hyvien kasvuennusteiden vastapainona tutkijat nostavat esiin alailmakehän puiden kasvua haittaavan otsonin. Kaikissa vaihtoehdoissa otsonista tulee metsänkasvua jarruttava tekijä Etelä-Suomessa, jyrkimmissä vaihtoehdoissa myös pohjoisessa.
Havumetsävyöhyke siirtyy ennusteiden mukaan puolentuhatta kilometriä nykyistä pohjoisemmas. Uudet lehtipuulajit kuten tammi saattavat tulla yleisiksi Oulun korkeudella.
Ilmaston lämpeneminen näkyy nopeasti hyönteismaailmassa. Monia uusia perhoslajeja tavataan meillä nyt vuosittain, ja lämpimät kesät ovat antaneet vahtia esimerkiksi hirvikärpäsen leviämiselle suureen osaan Oulun lääniä.
Pitkät ja lämpimät kesät saattavat tuoda tullessaan myös uusia tuhohyönteisiä tai antaa nykyisille haittalajeille mahdollisuuden useampaan sukupolveen yhden kesän aikana.
"Myös kasveja syövä nisäkäslajisto muuttuu, kun eteläiset lajit levittäytyvät pohjoiseen. Lumipeitteen väheneminen altaa myyrät nykyistä enemmän petojen saaliiksi. Suurten, kasveja syövien nisäkkäiden kuten hirven ja peuran eilinolot paranevat, kun ravintoa on enemmän ja liikkuminen talvella helpottuu", Kellomäki kuvailee.
Siperiaakin tarjotaan
Linnustossa eteläiset lajit levittäytyvät kohti pohjoista ja pohjoiset lajit taantuvat. Tiaisen laulelun voi pohjoisessakin korvata mustarastaan viheltely. Leudoista talvista hyötyvät talvehtivat linnut ja vesilinnut.
Leudot talvet vähentävät lämmityskustannuksia, mutta osa hyödystä menetetään lisääntyvällä ilmastoinnin tarpeella. Teiden, patojen ja kattojen rakentamisohjeita joudutaan miettimään uusiksi sateiden lisääntyessä. Routaisen ajan lyhentyessä puun korjuu ja kuljetus saattavat vaikeutua.
Tutkijat ovat jokseenkin yhtä mieltä ilmaston muutoksista, mutta maailmalla on esitetty paljon rajumpiakin malleja kuin Ilmatieteen laitoksen tuoreet ennusteet. Maailmanlaajuisesti povataan kuivuuden aiheuttamia pakolaistulvia ja levottomuuksia, jopa sotia.
Yhdysvaltain puolustusvirasto Pentagon ennustaa Eurooppaan pysyvää takatalvea jopa jo kymmenen vuoden päästä. Tämän mallin mukaan Euroopan lämpöpumpuksi kutsuttu Golf-virta heikkenisi niin, että Keski-Eurooppakin muistuttaisi pian ilmastoltaan Siperiaa.
"Golf-virran heikkeneminen voidaan kyllä jo havaita, mutta kasvihuonekaasujen takia Euroopan ilmasto kuitenkin lämpenee. Ilmaston ennustaminen on vaikeaa juuri siksi, että on lukemattomia, toinen toiseensa vaikuttavia muuttujia ja vielä paljon kokonaan selvittämättömiäkin asioita", Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Kirsti Jylhä muistuttaa.
