Pääkirjoitus

Ouluun mahtuu uu­sia­kin kor­kei­ta ra­ken­nuk­sia – niiden ark­ki­teh­tuu­ril­le pitää kui­ten­kin asettaa tiukat vaa­ti­muk­set

Oulun keskustan elinvoimaisuuden nosto vaatii myös asukasluvun kasvua. Nykyistä korkeampi rakentaminen veisi tavoitetta eteenpäin.

-
Kuva: Jussi Korhonen

Oulun keskustan elinvoimaisuuden nosto vaatii myös asukasluvun kasvua. Nykyistä korkeampi rakentaminen veisi tavoitetta eteenpäin. Pyyteet ovat kaupungin kehittämisessä monenlaisia. Ohjasten pitää pysyä poliittisilla päättäjillä.

Esitys korkean rakentamisen laatuperiaatteista Oulun keskustassa oli tiistaina yhdyskuntalautakunnan esityslistalla, mutta lautakunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) ja asemakaavapäällikkö Kari Nykänen päättivät vetää esityksen pois. Näin siksi, että esitys oli nostanut tiukkoja vastalauseita.

Esityksen poisveto oli nyt paikallaan. Kyse on Oulun kuvan kannalta keskeisestä kysymyksestä. Aiheesta tarvitaan kunnon keskustelu, jolle pitää antaa aikaa ja tilaa. Vuosikymmeniksi, jopa pitemmäksi ajaksi kaupunkikuvaan vaikuttavasta asiasta ei kannata päättää hätäisesti.

Laatuperiaatteita koskevan esityksen mukaan (Kaleva 10.9.) Oulun tulevien korkeiden rakennusten tulisi esimerkiksi olla aina Tuomiokirkon tornia matalampia. Näkemykselle voi löytää kaupunkikuvallisia perusteita. Se myös kunnioittaa historiaa, mistä Oulun kaikkia viime vuosikymmenen kaavoitus-, purku- ja rakentamisratkaisuja ei voi kiittää.

Ennen kaikkea Tuomiokirkon ympäristö ja torinranta on vastakin syytä säilyttää siluetiltaan nykyisenlaisena. Poikkeus voi olla Vänmanninsaari, johon liittyvissä suunnitelmissa on 1960-luvulta lähtien ollut kirjaston ja teatterin ohella tornitalo. Näin myös esityksessä arvioidaan.

Huomionarvoista esityksessä on se, että se rajaisi korkean rakentamisen ulkopuolelle vanhaksi ruutukaavakeskustaksi nimetyn alueen, jossa jo sijaitsevat Klubitalo, Yhdystorni ja Vakuutustorni ja uusimpana Valkea.

Alueelle havitellaan juuri nyt vakavasti uutta korkeaa rakentamista. Entisen Rintamäen urheiluliikkeen paikalle Vaaranpiha-kortteliin on suunnitteilla 13- ja 16-kerroksiset asuintalot.

On vaikea nähdä, että ne muuttaisivat enää radikaalisti Oulun kaupunkikuvaa, siluettia ja alueen henkeä sen jälkeen kun niistä muutaman kymmenen metrin päähän on jo noussut Valkea.

Samaan aikaan kaupungin on pidettävä tiukka linja siinä, miten nämä ja muut uudet rakennukset toteutetaan. Arkkitehtuurin on oltava korkeatasoista.

Viime vuodet ovat osoittaneet, kuinka työlästä Oulun keskustan elävyyden vahvistaminen on. Stockmannin lähtö näyttää vaurioittaneen tilannetta pysyvästi.

Tässä tilanteessa varmin keino elinvoiman vahvistamiseksi on asukasmäärän reipas nosto keskustassa. Se pitäisi yllä alueen palveluja, joiden kysyntää nyt syövät peltomarketit ja verkkokauppa.

Peliä ei silti pidä päästää vapaasti valloilleen. Kaupungin virkamiesten ja viime kädessä poliittisten päättäjien kaupunkilaisten edustajina on pidettävä ohjakset käsissään. Kaupunkikuva on kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta.

Samaan aikaan on tarpeen kuunnella myös elinkeinoelämän näkemyksiä. Myös sillä puolella useimmiten ymmärretään viihtyisän kaupunkiympäristön merkitys.

Kaupunki ei kehity tai uudistu ilman yksityisiä toimijoita. Hyödylliseen vuoropuheluun toivottavasti päästään esimerkiksi ensi kuun puolivälissä pidettävässä kaupunkisuunnitteluseminaarissa.