Ruotsalainen Handelsbanken kulkee omia teitään. Kun kilpailijat ostelevat muita pankkeja kasvaakseen, Handelsbanken ei osta, vaan se luottaa luonnolliseen kasvuun eli se rakentaa itse oman konttoriverkostonsa. Ensin Norjassa ja sitten Suomessa.
Suomessa Handelsbanken toimii jo 33 paikkakunnalla ja yhteensä 45 konttorilla, kun Porvoon konttori aloittaa toimintansa syksyn aikana.
Pohjois-Suomessa Handelsbanken on omilla konttoreillaan läsnä Oulussa, Torniossa ja Rovaniemellä.
"Ei meillä ole tarkkaa rajaa siihen, kuinka suureksi Suomen konttoriverkostomme kasvaa. Nykyisestään se kuitenkin kasvaa tuntuvasti. Parhaimpina vuosina olemme perustaneet jopa kahdeksan konttoria. Vuonna 2009 tullee kahdesta neljään uutta konttoria", arvioi Handelsbankenin Suomen toimintojen uusi johtaja Henrik Carlstedt.
Hän on toiminut Handelsbankenin palveluksessa vuodesta 1995 lähtien eli lähes koko sen ajan, minkä pankki on toiminut täyden palvelun pankkina Suomessa.
"Ouluun voisi mahtua vielä toinen konttori, samoin Lahteen. Pohjois-Suomessa selvitämme uuden konttorin perustamista Kajaaniin", arvioi Carlstedt tulevia konttoripaikkakuntia.
Konttori on
oma pankki
Carlstedt muistuttaa, että Handelsbanken on Suomessa ainoa pankki, joka on tullut rajan yli ja lähtenyt kasvamaan omalla verkostollaan.
"Konttori on niin meillä kuin koko konsernissakin pankki, jolla on erittäin suuri päätäntävalta. Silloin olemme lähellä asiakasta. Esimerkiksi Oulussa konttorinjohtajalla pitää olla hyvä paikallistuntemus alueesta ja sen ihmisistä. Me annamme hänelle ja henkilökunnalle hyvin laajat valtuudet luotoista ja talletuksista päättämiseen."
Carlstedt muistuttaa, että vain oululaiset tietävät, mikä siellä on rahan oikea hintataso ja oikeat tuotteet, jotka kiinnostavat asiakkaita.
Handelsbanken on asettanut itselleen mittarin, jonka mukaan oman pääoman tuoton pitää olla parempi kuin kilpailijoilla keskimäärin.
Carlstedtin mukaan tavoitteeseen pääsemiseksi on kaksi keinoa: alemmat kustannukset kuin kilpailijapankeilla ja tyytyväisemmät asiakkaat kuin kilpailijoilla. "Meillä oman pääoman tuotto on ollut 1970-luvulta lähtien keskimäärin parempi kuin kilpailijoilla. Samoin meidän luottotappiomme ovat olleet pienemmät kuin kilpailijoilla."
Handelsbanken on aina ollut tarkka kannattavuudestaan ja omasta linjastaan.
"Pankki huolehtii omasta taloudestaan hyvin ja niin me toivomme myös asiakkaidemme tekevän. Sellaisessa tilanteessa on miellyttävää toimia ja kumpikin osapuoli on tyytyväinen", vastaa Carlstedt.
Alkuvuoden
tulos laski hieman
Suomen toimintojen tammi-kesäkuun liiketulos laski 11 prosenttia viime vuoden vastaavasta ja oli 33,2 miljoonaa euroa. Näkyykö siinä Suomen talouden hidastuminen?
"Näkyy sekin. Vuosi sitten alkoi Yhdysvaltain finanssikriisi, minkä seurauksena rahan hinta nousi pankkien välisissä pitkissä lainoissa. Kaikkien pankkien tulokset ovat heikentyneet tänä vuonna, koska raaka-aineemme, raha, maksaa nyt enemmän, mutta rahan kallistumisesta huolimatta korkokate on parantunut eli kustannuksia on saatu viedyksi hintoihin", selvittää Carlstedt.
"Kansantalouskin on hiljentynyt. Lamasta emme kuitenkaan puhu, emme edes taantumasta eikä niitä kukaan edes odota. Laskukausi on sen sijaan totta. Asuntolainojen otto on hiljentynyt vuoden mittaan ja ihmiset tulleet ostokäyttäytymisessään varovaisemmiksi kuin ennen."
Varovaisuus johtuu Carlstedtin mukaan korkojen, energian ja ruoan hintojen noususta.
"Suomessa taloudessa on viime vuosina mennyt niin lujaa, että on aivan paikallaan vetää hieman henkeä. Kun talous lähtee laskuun, ihmiset alkavat säästää, vaikka siihen ei todellisuudessa olisi tarvettakaan."