Monissa kunnissa katsotaan tarkkaan asukaslukutilastoja. Ratkaiseva päivämäärä on 31. toukokuuta 2004. Tuon päivän asukasluvun mukaan määräytyy, kuinka monta kunnanvaltuustopaikkaa on tavoiteltavissa lokakuun 2004 kunnallisvaaleissa.
Oulussa jännitys on oikeastaan ohi, sillä asukasluku on selvästi ylittänyt 120 000 rajan. Valtuustopaikkoja on luvassa 67 nykyisen 59 sijaan. Puolueille se merkitsee aiempaa kovempaa ennakkotyötä, kun täyteen ehdokaslistaan pitää saada sata nimeä.
Kansliapäällikkö Marja Huttusen mukaan Oulun kaupungintalon valtuustosaliin on jo valmiina suunnitelmat valtuustettujen istumapaikkojen lisäämiseksi. Muutostyöt tehdään kuitenkin vasta joulukuussa 2004 ja tammikuussa 2005. "Tilahallinnon budjetissa asiaan varaudutaan. Lisäpaikkoja valtuutetuille saa myös salin edestä, joten muutokset eivät kohdistu kaikki yleisölehtereille."
Oulussa kaupunginjohtajien lukumäärä on tipahtanut viidestä kolmeen, joten myös etupenkkiä voi lyhentää. Salin toisella puolella etuosassa kaupunginhallituksen paikat ammottavat usein tyhjyyttään, sillä kaupunginhallituksen jäsenistä kaikki istuvat valtuustossa. Paikat ovat olleetkin vierailevien asiantuntijoiden käytössä.
Oulun kokoomuksen kunnallissihteeri Nina Paloheimo kertoo, että ehdokkaiden haku on jo täydessä vauhdissa. Tavoitteena on täysi sadan ehdokkaan lista. "Nyt on ehdokashankinnan aika. Haastetta kattavan ja laadukkaan listan saamiseksi riittää. Tilanne näyttää hyvältä."
Muhoksella kunnanjohtaja Jukka Syvävirta on varma, että 8 000 asukkaan raja rikkoontuu ensi toukokuuhun mennessä. "Olen asiasta täysin varma, koska siihen mennessä valmistuvat rakenteilla olevat omakotitalot. Päitä kuntaan tulee lisää."
Syvävirta on varannut jo budjettiesitykseensä rahat valtuustosalin muutostöihin. "Pöytäjärjestystä täytyy muuttaa, kun kahdeksan paikkaa lisätään nykyiseen. Työ tehdään ilmastointiremontin yhteydessä."
Raahe oma juttu
Vuoden kuluttua pidettävistä kunnallisvaaleista tulee Raahessa varsinainen jännitysnäytelmä, sillä Suomen toiseksi suurin, 70-paikkainen kaupunginvaltuusto pienenee normaalikokoon 43 valtuutettuun.
Raahen kaupunginsihteeri Pekka Leppikangas sanoo, että Raahessa rysähtää. Pattijoen kunnan ja Raahen kaupungin kuntaliitoksen yhteydessä sovellettiin kuntajakolain pykälää, jonka mukaan molempien kunnanvaltuustojen jäsenet pitivät paikkansa. Niinpä Raahen 43 valtuutettua sai seurakseen 27 Pattijoen valtuutettua. Toinen vaihtoehto olisi ollut järjestää ylimääräiset kunnallisvaalit uudessa Raahessa.
Kuntaliitos ei kuitenkaan kasvattanut uuden Raahen asukaslukua läheskään niin paljon, että valtuustopaikkoja olisi tarjolla enempää kuin 43. "Tungosta kaupunginvaltuustoon ilmeisesti tulee olemaan kova. Samanlaiset vaalit käydään myös Haminassa, jossa Hamina ja Vehkalahti menivät yhteen."
Pohjois-Suomessa on myös muita kuntia, joissa valtuustoissa tulee tai voi tulla muutoksia. Enontekiöllä ja Kuivaniemellä väkimäärät ovat olleet laskussa, mutta kunnissa tehdään työtä, jottei asukasluku tipahda alle 2 000:n. Valtuutettujen määrä on vaarassa tipahtaa 21:stä 17:ään. Vaalassa ja Kolarissa peli näyttää pelatun. Valtuutettujen määrä tipahtaa 27:stä 21:een. Samoin Haapavedellä pudotus on 35 valtuutetusta 27:ään.