Ouluun ha­lu­taan ra­ken­taa maail­man poh­joi­sin mal­las­ta­mo, hank­keel­le haetaan ra­hoit­ta­jia: "Tar­vi­taan pai­kal­lis­ta mal­las­ta, pai­kal­lis­ta humalaa ja pai­kal­lis­ta hiivaa"

Maailman pohjoisimmalle jyvien idättämö -hankkeelle haetaan rahoittajia. Mallasta voisi tulla vuonna 2021.

Sangen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Ahokas (vas.) ja Tornion Panimon olutmestari Petri Tervasmäki esittelivät keskiviikkona sijoittajatilaisuudessa Ouluun suunniteltua mallastohanketta.
Sangen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Ahokas (vas.) ja Tornion Panimon olutmestari Petri Tervasmäki esittelivät keskiviikkona sijoittajatilaisuudessa Ouluun suunniteltua mallastohanketta.
Kuva: Matti Räty

Maailman pohjoisimmalle jyvien idättämö -hankkeelle haetaan rahoittajia. Mallasta voisi tulla vuonna 2021.

Ouluun ollaan suunnittelemassa mallastamoa eli jyvien idättämöä. Aikataulun mukaan ensimmäiset tuote-erät valmistuvat alkuvuodesta 2021. 

Tornion Panimon pääomistajan Sangen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Ahokas kertoo, että tavoitteena on tuottaa erityisesti erikoismaltaita ja gluteenittomia maltaita. Idea on lähtöisin Tornion Panimosta.

– Tarvitaan paikallista mallasta, paikallista humalaa ja paikallista hiivaa. Markkinaselvityksen jokainen pienpanimo haluaisi oman maltaan, jos se vain on mahdollista. Ainoastaan pienmallastamo mahdollistaa sen, Ahokas sanoo.

Projekti käynnistettiin pari vuotta sitten Toholammilla, mutta hankkeelle ei saatu rahoittajia. Nyt hanketta jatketaan oululaisin voimin. Italialaisen laitetoimittajan, Zanin, tarjous avaimet käteen toimitettuna on ollut edullisin.

– Sijoituspaikaksi on mietitty Chempoliksen tiloja Sanginsuun alueella. Sieltä löytyvät kaikki käyttöhyödykkeet, viemäröinnit ja muu infra sekä toiminnassa tarvittava laboratorio sekä ruokala.

Projekti lähtee liikkeelle pienen yksikön ostamisella.

– Kun sen kapasiteetti on täynnä, on nähty sen toimivan ja laadun olevan hyvä, tehdään suunnitelma toisesta isommasta investoinnista.

Jotta projekti lähtee liikkeelle, suunnatussa osakeannissa on tarkoitus kerätä vähintään 250 000 euroa. Tämän hetkinen tilanne on se, että vajaat 200 000 euroa on kasassa, mikä Ahokkaan mukaan tarkoittaa kahden, kolmen osakkaan puuttumisesta.

Osakkeita voidaan jakaa aina 500 000 euroon saakka. Myös sijoitusyhtiö Sangen Oy haluaa olla mukana mallastamossa. Päätöstä ei vielä ole tehty, mutta asiasta on jo puhuttu.

– Jos ensi vuoden syksyllä päästään käynnistämään projektia, tuote-erät valmistuivat alkuvuodesta 2021. Varmaan sitä ennen on jo tehty päätöksiä laajentamisesta, ja todennäköisesti myös uudesta osakeannista, jotta investoinnin kokonaissumma, 2,4 miljoonaa euroa, saadaan kasaan.

Toinen tavoite on luoda viidessä vuodessa suomalainen gluteeniton ohra. Uusia geenimuotoja gluteenittomaan ohraan on jo löytynyt, ja nyt ne täytyy risteyttää suomalaisen ohran kanssa, jotta siitä tulee Pohjois-Suomessa viljeltävä.

– Iso osa työstä tehdään laboratoriossa, jonka jälkeen tehdään koeistutukset, viralliset lajikekokeet, jotka vaaditaan siihen, että lajike voidaan rekisteröidä ja siitä voidaan tuottaa siementä, kasvitekniikan erikoisasiantuntija, tohtori Eero Nissilä sanoo.

Nyt lajikekokeita on toteutettu Borealin kanssa Siikajoen Paavolassa. Mallastuskokeita tehdään jo syksyn aikana Torniossa.

Ohran lisäksi muitakin viljoja

Suunnitellussa mallastamossa on mahdollista idättää ohran ohella muitakin viljoja, kuten esimerkiksi tattaria, härkäpapua, ruista ja kauraakin.

Mallastamo mahdollistaa uusien tuotteiden kehityksen markkinoille ja sitä kautta tuotannon laajentamisen, jos innovaatioita löytyy.

Rumpumallastamo mahdollistaa savustuksen eli siinä on mahdollista tehdä turpeensavuisia viskimaltaita.