Ensimmäistä kertaa kansanterveystyön historiassa Oulun kaupungin avoimiin terveyskeskuslääkärin virkoihin ei ole tullut yhtään hakemusta.
Oulun sosiaali- ja terveystoimi julisti kolme omalääkärin virkaa auki marraskuussa Suomen Lääkärilehdessä. Neljän viikon hakuaika päättyi tammikuun alussa, mutta hakijoita ei ilmaantunut.
Tilanne yllätti sosiaali- ja terveystoimen johdon täysin. Oulun terveyskeskuksen lääkärinvirat ovat tähän saakka olleet hyvin haluttuja.
Avoimiin virkoihin on ollut parhaimmillaan 80-100 hakijaa, ja vaikka määrät ovat viime vuosina pudonneet, virkoihin on yhä löytynyt useita kymmeniä pyrkijöitä.
"Työkuorma on
liian suuri"
"Perussyy on liian suuri työkuorma. Kun lääkäreitä on liian vähän ja väestövastuut ovat suuret, työ on raskasta ja pakkotahtista", lääkäreiden pääluottamusmies Riitta Keskitalo sanoo.
Tämä myönnetään myös työnantajan taholla. "Omalääkärillä voi olla päivittäin 15-18 potilasta. Tämä koetaan pitkässä juoksussa hankalaksi", sosiaali- ja terveystoimen johtaja Jari Mäki-Runsas toteaa.
"Koko järjestelmä on rapautumassa", väestövastuulääkäri Pekka Niemelä Tuiran terveysasemalta sanoo. Kun hänet kaksitoista vuotta sitten valittiin nykyiseen virkaan, hakijoita oli 75.
"Nuoret lääkärit uupuvat ja viesti kulkee. Kokeneemmat äänestävät jaloillaan ja lähtevät vaikka pienemmällä palkalla muualle töihin", Pekka Niemelä tiivistää.
Monet ovat jo hakeutuneet vastaaviin töihin työterveyshuoltoon, yksityisille lääkäriasemille tai naapurikuntiin.
Riitta Keskitalo korostaa, että lääkärit eivät ole väsyneet potilastyöskentelyyn vaan työn raskauteen. Väestövastuulääkärillä ei ole mitään työaikasuojaa rajaamassa potilasmäärää ja työpäivän pituutta.
Yhden lääkärin vastuulla
2 000 asukkaan väestö
Oulussa on yhden omalääkärin vastuulla peräti 2 000 asukkaan väestö.
"Kun yhä suurempi osa töistä hoidetaan sijaisvoimin, vakituisten konkareiden täytyy entistä enemmän ohjata ja neuvoa nuorempia, ja oma työpäivä käy aina vain kiireisemmäksi", Riitta Keskitalo toteaa.
"Lääkärit tuntevat, etteivät he ehdi hoitaa kaikkea mitä pitäisi ja niin hyvin kuin he haluaisivat. Heille kasaantuu entistä enemmän myös muita oman vastuualueen töitä", pääluottamusmies sanoo.
Kun Oulussa alettiin rakentaa omalääkärijärjestelmää 15 vuotta sitten, työmäärä luvattiin pitää kohtuullisena.
"Tämä ei ole toteutunut. Nuoret lääkärit tekevät pitkää päivää ja heitä kalvaa jatkuva epävarmuus siitä, tuliko kaikki tehtyä oikein. Pahinta on, että järjestelmän rapautuessa myös kokeneempien lääkäreiden keskuudessa leviää opportunismi", Pekka Niemelä kertoo.
Niemelän mukaan Oulun kaupunki on koko ajan maksanut väestövastuulääkäreille myös keskimääräistä huonompaa palkkaa.
"Se ei ole tärkein asia, mutta lisänä sekin."
Kynsin hampain kiinni järjestelmästä
Riitta Keskitalo kiirehtii vastuuväestöjen kohtuullistamista, ettei palveluja ole pakko ruveta ulkoistamaan. Viimeksi tähän jouduttiin Lahdessa. Kaikki kustannuslaskelmat osoittavat, että perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan taloudellisimmin pysyvien omien lääkäreiden avulla.
Ulkoistaminen nostaa palkkakustannuksia sekä laboratorio- ja kuvantamispalveluja yli 20 prosenttia.
Jari Mäki-Runsas lupaa, että Oulu yrittää pitää kynsin hampain kiinni omalääkärijärjestelmästä.
"Kävimme eilen pitkän keskustelun ylilääkärin ja lautakunnan puheenjohtajan kanssa tilanteesta. Laajapohjainen työryhmä ryhtyy selvittämänä asiaa ja etsii syksyyn mennessä pysyvät ratkaisukeinot", hän sanoo.
