Kilpailu uuden Oulun herruudesta kovenee. Kuntavaaleissa on jaossa vain 67 paikkaa nykyisten 201 sijaan. Kyläpoliitikoista on kuoriuduttava alue- ja kaupunkipoliitikkoja.
Syksyn kunnallisvaaleissa valittavat kuntapäättäjät ovat uuden Oulun asukkaille uusia sanan varsinaisessa merkityksessä. Oulun valtuusto pysyy 67-paikkaisena kun taas viidessä liitoskunnassa on tällä hetkellä yhteensä 201 valtuutettua.
Ensi syksyn kuntavaaleissa rankka karsinta johtuu nimenomaan vähenevistä valtuustopaikoista. Käytännössä kaksi kolmesta valtuustopaikasta katoaa muutoksessa.
Kilpailu äänistä kovenee. Se asettaa äänestäjät ja ehdolle asettuvat nykyiset ja uudet yrittäjät uuden tilanteen eteen.
Kyläpolitikoinnilla ei enää pötkitä pitkälle, kun kannatusta pitää saada laajemmalta alueelta. Maaseudulta joudutaan katsomaan kaupunkiin ja kaupungista maaseudulle.
Täydet sadan ehdokkaan listat merkitsevät sitä, että naapurikuntien suurista puolueista kaikki halukkaat eivät pääse edes ehdokkaaksi. Sen sijaan pienemmät puolueet voivat yhdistää voimansa ja ne pääsevät nauttimaan täysistä listoista.
Oulussa valittujen valtuutettujen äänimäärät ovat olleet ylimmillään useita tuhansia ja alimmillaan noin sata. Lukemat ovat aivan eri luokkaa kuin pienissä kunnissa.
Lähikunnissa monet nykyiset valtuutetut ennakoivat tiukkenevaa kilpailua luopumalla vapaaehtoisesti. Se näkyy luopujien suuressa määrässä. Kalevan tekemässä kyselyssä (29.3.) valtuustotyöstä luopujat painottuvat vahvasti Oulun naapurikuntiin.
Oulustakin moni pitkän linjan kuntapäättäjä panee hanskat naulaan ja tekee vuosikymmenten luottamusuran jälkeen tilaa uusille yrittäjille. Tavoitetuista 35 kantansa päättäneestä luopujasta kuitenkin vain seitsemän on Oulusta ja loput lähikunnista.
Valtuustojen kokoonpanot ovat usein pitkälle betonoituja. Valtuustoilla onkin tapana uudistua lähinnä luopumisten kautta. Uudet ehdokkaat saavat tilaa vasta kun konkarit väistyvät. Uudessa Oulussakin voi käydä niin, että monet vanhat kasvot jatkavat.
Yllätykset ovat kuitenkin aina mahdollisia, eikä yksikään valtuustopaikka irtoa helposti.
Oulun vahvoissa keskustaenemmistöisissä naapurikunnissa aiemmin oman ehdokkaan puutteesta kärsineet muiden puolueiden kannattajat pääsevät nyt äänestämään ehdokkaita, joilla on aidosti läpimenon mahdollisuuksia. Siinä missä valinnanvara yksillä suppenee se toisilla laajenee.
Etukäteen on kannettu huolta siitä, miten edustuksellisuus ja lähidemokratia toteutuvat, kun liitoskunnista väistämättä katoaa runsaasti lähipäättäjiä. Oulun äärialueilla keskittäminen on varteenotettava vaihtoehto kuuluvuuden varmistamiseksi.
Varmaa on kuitenkin se, että uusia valtuutettuja odottaa valtava työmäärä, kun liitos viedään läpi ja ajetaan arkeen.
Vaikka yhdistymishallitus on ennakoinut, koordinoinut, selvittänyt, ehdottanut ja valmistellut monia asioita ja yksityiskohtia, paljon on jätetty uuden kunnan päätettäväksi.
Valtuusto pääsee poikkeuksellisesti töihin heti vaalien jälkeen eikä vasta vuodenvaihteessa. Ensimmäiseksi pöydällä on ensi vuoden budjetti. Ja siitä se sitten alkaa.