Metsäteollisuuden sitkaan työehtosopimuskiistan ratkaisut nostivat Oulun Nuottasaaren historiallisen riman yli ja tekivät siitä miljoonan tonnin hienopaperitehtaan.
Ilman yllätyksiä vuosi 2006 muodostuu ensimmäiseksi miljoonan tonnin vuodeksi.
Miljoonan tonnin kapasiteettiraja ylittyi, kun aiemman 357 ja 1/3 työpäivän sijasta työehtosopimus mahdollistaa paperikoneille täydet 365 käyntipäivää.
"Se nosti Nuottasaaren laskennallisen kapasiteetin 1 012 000 tonniin", paikallisjohtaja Pentti Ilmasti valaisee rajapyykin ylittymistä.
Ilman työehtosopimuksen "apuakin" Nuottasaari olisi Pentti Ilmastin mukaan tänä vuonna noussut miljoonan tonnin paperitehtaaksi.
Vuosina 1991 ja 1997 valmistuneita hienopaperikoneita on kehitetty ja kapasiteettia nostettu pitkäjänteisesti, käytännössä joka vuosi tehdyillä investoinneilla jo yhteensä 990 000 tonniin.
Esimerkiksi tänä vuonna on vuorossa vanhempaan, 1991 valmistuneeseen koneeseen kohdistuva yhdeksän miljoonan euron investointi.
"Alun perin 270 000 tonnin tekijäksi suunniteltu kone nostetaan yli 550 000 kapasiteettiin", valottaa Ilmasti miljoonan tonnin varmaa rikkoontumista.
Oulun Nuottasaareen rakennettiin ensimmäinen paperikone vuosikymmenten odottelun jälkeen. Veitsiluoto Oy:n ja Kajaani Oy:n 1935 perustama Oulu Oy suunnitteli heti 1937 valmistuneen sellutehtaansa jatkeeksi paperikoneen rakentamista.
Paperikonetta yhtiö ei kuitenkaan koskaan rakentanut. Ensimmäisen paperikoneen Nuottasaareen rakensi vasta Oulu Oy:n kanssa 1986 fuusioinut Veitsiluoto Oy 1991.
Nuottasaaren toisen paperikoneen toteutti taas Veitsiluoto Oy:n ja Enso-Gutzeit Oy:n fuusiossa syntynyt Enso Oyj 1997.
Nuottasaaren nykyinen isäntä on 1998 Enson ja ruotsalaisen Storan fuusiossa syntynyt Stora-Enso Oyj.