"Uuden Oulun tulevaisuutta lähdetään rakentamaan niin, että alue on kuntalaisille vuonna 2020 maailman paras paikka elää. Tie tähän ei ole helppo. Kaksi isoa kysymystä ovat kunnallisten palvelujen turvaaminen ja tätäkin isompana elinvoima: jos meillä ei ole elinvoimaa eikä työpaikkoja, ei ole palvelujakaan. Tärkeintä uuden Oulun synnyttämisessä on, että elinkeinoja kehitetään ja huolehditaan alueen vetovoimasta.
En usko, että löytyy taikatemppua, jolla työllistetään ykskaks tuhansia ihmisiä. Sen sijaan vahvistamalla pienten yritysten kautta isoja osaamisalueita voimme säilyttää kilpailukyvyn ja vetovoiman. Pkt-yrityksiä on tuettava enemmän ja luotava yrittäjyyttä.
Uudet kärjet koko Pohjois-Suomessa ovat kaivosteollisuus ja yliopiston muutosprosessin luomat mahdollisuudet. Lisäksi tulevat metsä- ja metalliteollisuus sekä esimerkiksi ympäristöön liittyvä palvelusektori ja ympäristöteknologia. Teknologia on edelleen yksi vahva osa-alue.
Ydinvoimainvestointi luo Pohjois-Suomeen välillisesti erittäin paljon työpaikkoja. Sen ympärille on pakko kehittää erikoisosaamista niin palvelusektorin kuin vaikkapa metalliosaamisen puolelle. Tätä kautta ydinvoima ja kaivosteollisuuden laajentaminen antavat meillekin hyviä eväitä.
Osaamispohjaa on. Jokaisessa kunnassa on vahvuutensa. Haukiputaalla on kehitetty Virpiniemeä sekä teollisuusaluetta ja Oulunsalossa lentokenttäaluetta. Kiimingissä on hyvin Ruskon jatkeena sijaitseva teollisuusalueensa sekä matkailukohteet."
"Oulun keskustan vetovoimaisuudesta on käyty keskustelua. Uskon, että siihen tullaan tekemään merkittäviä investointeja. Palveluja pitäisi parantaa ja torinrantaan nostaa korkea rakennus, joka olisi tietynlainen merkkipaalu. Toivon, että vuonna 2020 ydinkeskusta ja torin alue ovat kokonaan uudistuneet, keskustassa olisi korkeampia rakennuksia ja uudistettu asema-alue palvelukeskuksineen toimisi ja olisi yhdistetty Hallituskadun välityksellä keskustaan.
Megatapahtuman synnyttäminen käskemällä Ouluun ei ole mahdollista, mutta jos katsoo, mitä täällä tapahtuu heinä-elokuussa, niin isoja tapahtumia on joka viikko. Kansainvälinen nimikkotapahtuma puuttuu, mutta on yksittäisiä erittäin hyviä tapahtumia, joissa käy vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä. Niitä kehittämällä löydetään potkua matkailuun.
Uusi Oulu on meren ja kolmen joen kaupunki. Rantaviivaa tulee Oulunsalosta Oulun ja Kellon kautta Virpi- ja Martinniemeen. Virpiniemeä on kehitetty hyvin, Varjakka on hyödyntämätön helmi. Rannikon hyödyntäminen on tärkeä elinkeinopolitiikan osa."
"Yhdistymisellä turvataan kunnalliset palvelut. Toimintatapoja pitää kuitenkin muuttaa jo sen takia, että esimerkiksi terveydenhoitopalveluissa käytettävä tekniikka ja lääketiede ovat erittäin kalliita ja vaativat yhä enemmän erityisosaamista. Pienet yksiköt eivät kerta kaikkiaan selviä. Erityistoimenpiteitä on keskitettävä isompiin yksiköihin.
Reuna-alueiden asukkaiden palvelujen turvaamisessa en näe ongelmaa: välimatkat ovat hoidettavissa logistisesti. Voihan olla jopa niin, että nuoremmalle väestölle, joka liikkuu autolla ja pendelöi töissä ja harrastuksissa, on helpompaa, jos päivähoitopaikka tai terveysasema on matkan varrella. Ikäihmisten osalta joudutaan ehkä miettimään erilaisia ratkaisuja. Pidän kuitenkin kiinni siitä, että peruslähipalvelut, kuten koulut, hoidetaan niin hyvin kuin mahdollista.
Henkilöstön osalta on varmasti pelkoja. Uuden Oulun organisaatio on Pohjois-Suomen suurin, yli 13 000 työntekijää. Tästä noin 4 000 henkilöä jää eläkkeelle tulevan vuosikymmenen aikana. En näe, että henkilöstön leikkauksista tulisi ongelmaa, vaan päinvastoin: mistä löytyy henkilöstöä erityisosaamisalueille?
Edessä on siirtymäaika, jolloin kohdataan ongelmia ja haasteita. Aluksi kustannukset saattavat jopa nousta. Yhdistymisen kustannushyödyt näkyvät vasta kolmen-viiden vuoden kuluttua. Vuoden 2015 jälkeen meillä pitäisi olla rakenne, joka hyödyttää paremmin kokonaisuutta."