Moni nuori lähti 1900-luvun alussa Amerikkaan. Mutta Oulun Lyseon vahtimestarin poika Aksel Viktor Huotari (1878-1909) ja maatalon poika Muhokselta Jaakko Aitamurto (1882-?) lähtivät Kongoon, Afrikkaan.
Huotari ja Aitamurto työskentelivät jokilaivoilla päiväntasaajalla, keskisen Afrikan peittävällä Kongo-joella. Huotarin tiedetään olleen koneenkäyttäjä ja höyrylaivan kapteeni.
Se myös tiedetään, että Huotari ja Aitamurto keräsivät työnsä ohessa kongolaisia esineitä ja asuja. Huotarin kokoelmat ovat vuodesta 1908 ja Aitamurron vuodesta 1914 kuuluneet Kansallismuseon (nyt Kulttuurien museon) arvokkaisiin kansatieteellisiin kokoelmiin.
Aitamurron arvellaan siirtyneen Kongon jälkeen Etelä-Afrikkaan Johannesburgin kaivoksille.
Tutkimus ja näyttelyjä
Huotari ja Aitamurto eivät kuitenkaan olleet ainoita suomalaisia Kongo-joella. Heitä arvellaan 1930-lukuun mennessä olleen kaikkiaan pari sataa.
Kongossa toimineet laivayhtiöt olivat belgialaisia. Kongo oli 1900-luvun alussa Belgian kuninkaan omaisuutta ja 1908-1960 valtion siirtomaa eli Belgian Kongo. Yhtiöt värväsivät jokialuksilleen miehistöä juuri Suomesta ja muista Pohjoismaista.
Kongon jokilaivojen pohjoismaisista työntekijöistä on nimiluetteloja, kirjeenvaihtoa, päiväkirjoja, kirjallisuuttakin. Ja muutkin kuin Huotari ja Aitamurto keräsivät paikallista esineistöä.
Nyt, satakunta vuotta myöhemmin, kootaan tiedot "jokilaivamasinisteista" ja muista Kongossa vaikuttaneista pohjoismaalaisista yhteen ja tutkitaan niitä lisää. Yhteispohjoismainen hanke När Norden kom till Kongo ja Kongo kom till Norden (Kun Pohjola tuli Kongoon ja Kongo tuli Pohjolaan) sai vuoden 2003 lopulla Nordiska kulturfondenilta rahoitusta tutkimustyöhön ja näyttelyjen järjestämiseen.
Suomesta Helsingissä Tennispalatsissa toimiva Kulttuurien museo on mukana Kongo-hankkeessa. Näyttelyt, laaja kiertonäyttely sekä pienemmät kirjasto- ja koulunäyttelyt tulevat olemaan esillä kaikissa Pohjoismaissa 2005-2006.
Kuka tietää?
Huotarin ja Aitamurron elämänvaiheet ovat Kulttuurien museon arkistossa paljon tuntemattomammat kuin monen muun suomalaisen Kongon kävijän. Niinpä museo vetoaa Kalevan lukijoihin.
Jos tiedätte Aksel Viktor Huotarista tai Jaakko Aitamurrosta, niin olisitteko ystävällisiä ja ottaisitte yhteyden mahdollisimman pian Kulttuurien museoon. Pienetkin tiedonmurut heidän elämänvaiheistaan ovat tärkeitä, samoin suvuissa säilyneet perinnetiedot. Myös kopiot Huotaria ja Aitamurtoa esittävistä valokuvista olisivat arvokkaita.
Yhteystiedot Kulttuurien museoon ovat:Tutkija Heli Lahdentausta, Kulttuurien museo, PL 913, 00101 Helsinki, puhelin 09-4050 9817, sähköposti: heli.lahdentausta@nba.fi
Tarvittaessa tämän artikkelin kirjoittaja avustaa Oulussa tietojen vastaanottamisessa.
Voitte ottaa yhteyden sähköpostitse: riitta.makela@mail.suomi.net tai puhelin 050 370 9428.
