Oulusta kier­rä­tys­osaa­mis­ta maail­mal­le

Euroopan unionin ehdokasmaiden sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätystä aletaan kehittää sosiaalista yritystoimintaa tukevalla Seneca-projektilla. Ensimmäiseksi kohdemaaksi on valittu projektin jäsenenä oleva Tshekin tasavalta.

Euroopan unionin ehdokasmaiden sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätystä aletaan kehittää sosiaalista yritystoimintaa tukevalla Seneca-projektilla. Ensimmäiseksi kohdemaaksi on valittu projektin jäsenenä oleva Tshekin tasavalta.

Suomi osallistuu hankkeeseen suunnittelemalla ja valmistamalla elektroniikkaromun kierrätykseen tarvittavaa teknologiaa. Ensimmäisellä suomalaisella sosiaalisella yrityksellä, oululaisella Tervatulli Oy:llä on keskeinen rooli romunkierrätykseen tarvittavan tietotaidon viejänä.

Tervatullin toimitusjohtaja Mauri Korhonen kertoo, että yritys tekee Oulun yliopiston taloustieteiden ja teknillisen tiedekunnan kanssa läheistä yhteistyötä kierrätyskeinojen kehittämisessä. Syntyvää osaamista on ajatus viedä Tshekin lisäksi muihin itälaajennuksen mukana tuleviin EU-maihin.

Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Seneca-projektin ensimmäisessä Suomen-kokouksessa Oulussa kiiteltiin kaupungin toimia sosiaalisen yrittämisen edistämisessä. Suomen ja Tshekin lisäksi Seneca-maihin kuuluvat Itävalta ja Italia.



Kierrätykselle
on tarvetta


Kansainväliselle kierrätyshankkeelle on tilausta, sillä tammikuussa voimaan tullut EU-direktiivi velvoittaa elektroniikka-alan laitevalmistajia ja maahantuojia järjestämään käytöstä poistuvien tuotteidensa kierrätyksen.

Elektroniikkaromua kertyy Suomessa satatuhatta tonnia ja EU:ssa yhteensä kuusi miljoonaa tonnia vuodessa. Tämän määrän kierrättämisen arvioidaan tuovan unionin alueelle 20 000 uutta työpaikkaa. Projektipäällikkö Eeva-Marja Loukola Stakesista uskoo, että parituhatta suomalaista pystyttäisiin työllistämään hyvinkin nopeasti.

Euroopassa 40 000 ihmistä työskentelee ympäristöalan sosiaalisissa yrityksissä. Niiden tavoitteena on työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, kuten vammaisia, mielenterveyskuntoutujia ja pitkäaikaistyöttömiä. Sosiaalinen yritys harjoittaa tavallista liiketoimintaa, mutta sen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on valittu sosiaalisin perustein ja heille, kuten muillekin, maksetaan alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Suomessa työministeriössä valmistellaan parhaillaan lainsäädäntöä, joka määrittelisi sosiaalisen yrityksen ja sen mahdollisuudet saada subventioita työllistämiseen. Laki on määrä saada voimaan ensi vuonna.

Projektikoordinaattori Andrea Grabher Itävallasta toivoo, että sosiaaliset yritykset pääsisivät eroon tuottamattomuus-maineestaan. "Haluaisin, että niitä kutsuttaisiin sosiaalisesti tuottaviksi."

Ilmoita asiavirheestä