Oulussa vallitsee yllättävä epäluottamuksen ilmapiiri verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin.
Toimintakulttuuri kaipaa ilmiselvästi kohennusta varsinkin, jos se vaikuttaa kaupungin kykyyn kehittää omaa kuntaa.
Oulussa kuntapäättäjillä on edessään vakava peiliin katsomisen paikka, jos kaupungin päätöksentekoilmapiiriä halutaan parantaa. Keskinäisessä luottamuksessa ja yhteistyöhalussa on ilmennyt puutteita. Tylyt tulokset raportoitiin kaupunginhallitukselle maanantaina esitellyssä ARTTU2-päättäjäkyselyssä.
Oulussa yleensä osataan, siksi heikot tulokset keskinäisessä yhteistyössä yllättävät. Toimintakulttuuri kaipaa kohennusta, sillä ilmapiiri vaikuttaa väistämättä kuntalaisten arvioihin päätöksenteon toimivuudesta, puhumattakaan kaupungin kykyyn kehittää kuntaa.
Kuntapäättäjien keskuudessa tehdyssä selvityksessä Oulu sijoittuu ilmapiiriä kuvaavassa indeksissä huonommin kuin muut suuret kaupungit ja kaikki tutkimukseen osallistuneet kunnat keskimäärin. Oulun paikka päätöksentekoilmapiirissä on niinkin alhaalla kuin sijalla 30. Kuntaliiton koordinoimassa selvityksessä on mukana 40 erikokoista kuntaa.
Päättäjäraportti perustuu valtuutettujen, hallituksen jäsenten ja johtavien viranhaltijoiden näkemyksiin kotikuntansa päätöksentekoilmapiiristä 2015 ja 2017. Tulokset ovat merkittäviä, sillä ne heijastavat päätöksenteon kannalta keskeisten henkilöiden kokemuksia kotikuntansa ilmapiiristä.
Luottamus kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välillä, mutta etenkin puolueryhmien välillä ja puolueryhmien sisällä arvioitiin Oulussa huonommaksi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Epäluottamuksen kokemukset henkivät päälle siellä ja täällä. Kaupunkilaiset suhtautuvat luottamushenkilöihin epäluuloisesti, mutta kärhämää käydään myös puolueiden sisällä ja välillä.
Puolueiden keskinäinen nokittelu on politiikan ominaispiirre, kun tavoitteet ja näkemykset poikkeavat toisistaan. Suurissa kaupungeissa kuitenkin 45 prosenttia arvioi puolueiden välisen ilmapiirin hyväksi, mutta Oulussa vain 27 prosenttia. Kuntapolitiikassa ei yleensä ole hallitus–oppositio -asetelmaa, vaan konsensus on ollut tavoiteltu tila.
Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta Oulun valtuustossakin nähty ylimielinen ja repivä tyyli on lopulta vain tympeää. Piintyneet toimintatavat voivat olla kohtalokkaita, kuten Kittilän tapaus osoittaa. Keskinäisen luottamuksen matala taso herättää kysymyksiä, sillä Oulussa on totuttu visioimaan isosti samalla, kun on korostettu päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
Keskeinen huonontunutta ilmapiiriä selittävä tekijä on todennäköisesti kuntaliitoksen jättämät hiertymät. Kuntaliitos vaikuttaa eri toimijoiden suhteisiin ja henkinen sopeutuminen voi kestää vuosikymmeniä.
Hyvin aikein toteutettu uusi Oulu on ollut osalle liitoskuntien asukkaita pettymys, kun kouluja ja palveluja on karsittu säästöjen takia. Valtuutetut eivät välttämättä koe pääsevänsä vaikuttamaan asioihin.
Selvityksen tuloksissa eivät vielä näy Oulua raastavat seksuaalirikosepäilyt, jotka puolestaan ovat luoneet uusia epäluottamuksen jakolinjoja.