Ulosottoon tulleiden häätöjen määrä on Oulussa koko maan kattavassa isojen ulosottopiirien vertailussa alhaisin asukaslukuun suhteutettuna. Vuonna 2003 häätöuhkia oli tuhatta asukasta kohti vain hieman yli yksi, kun tilaston kärjessä olleessa Turussa vastaava luku oli reilut 2,5.
Tiedot ilmenevät torstaina julkaistavasta Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksestä.
Huolestuttavaa Oulun kannalta on kuitenkin se, että häätöuhkien määrä on kasvanut viime vuosina nopeimmin koko maassa. Vireillä olleiden häätöasioiden kokonaismäärä Suomessa oli toissa vuonna noin 7 800. Luku on kaksinkertaistunut 1980-luvulta.
Valtaosa häätöuhkista johtuu maksamattomista vuokrista. Vain harvoin kyseessä on muu syy, esimerkiksi häiriökäyttäytyminen.
Häätöasioiden väestöön suhteutettujen määrällisten erojen takana ei ole yksiselitteistä syytä. Siihen vaikuttavat muun muassa alueen toimeentulon edellytykset, vuokrakustannukset ja sosiaaliset olot. Muun muassa työttömyydellä ja pienituloisten keskimääräistä suuremmalla osuudella on merkityksensä.
Yksi tekijä on myös asuntokannan rakenne. Häätöuhkia on vähemmän, jos alueella on vähän vuokra-asuntoja. Lisäksi vuokranantajien suhtautuminen asumiskiistoihin vaihtelee alueittain.
Kolmannes häätöuhkan saaneista tapauksista on yksin asuvia miehiä, lapsiperheiden osuus on viidennes. Myös yksin asuvien naisten sekä yksinhuoltajien osuus on huomattava. Toistuvasti häätöuhan kohteeksi joutuvat yksinhuoltajanaiset ja lapsiperheet.
Valtaosalla häätötoimien kohteeksi joutuneista on maksamatta parin-kolmen kuukauden vuokra, keskimääräinen summa on 1 660 euroa.
Häädetyt eivät ole
yhtenäinen ryhmä
Selvityksen mukaan häädetyt eivät ole yhtenäinen ryhmä, määrätynlaisissa oloissa asia voi tulla eteen kenelle tahansa. Läheskään kaikki häätöuhkat eivät johda itse häätöön. 40 prosenttia uhkan saaneista ehtii muuttaa ennen asian täytäntöönpanoa, konkreettiseen häätöön päätyy vain viidennes tapauksista. Lopuissa päädytään sopuratkaisuun.
Tutkimukseen tehtyjen asukkaiden haastattelujen perusteella näyttää siltä, että maksuvaikeuksien vuoksi häätöuhkan saaneet onnistuvat järjestämään asuntoasiansa kuntoon. Sen sijaan häiritsevän elämän vuoksi häädetyt ovat heikossa asemassa. Usein näihin tapauksiin liittyy muita tekijöitä, kuten päihde- ja mielenterveysongelmia.