Oulun kaupungilla on kaikki perusteet vaatia valtion uuden ict-keskuksen päätoimipaikan sijoittamista kaupunkiin. Viime vuosina Oulu on syrjäytetty monta kertaa valtionhallinnon alueellistamistoimissa viittaamalla siihen, että se pärjää omillaan.
Enää tähän ei voida vedota.
Juuri ict:n eli tieto- ja viestintäteknologia-alan rakennemuutoksen vuoksi Oulu ja sen lähialueet ovat ajautuneet suuriin vaikeuksiin. Satoja alalla toimineita eri asteen insinöörikoulutuksen saaneita henkilöitä on työttömänä.
Valtiolla on erinomainen tilaisuus lunastaa luontevalla tavalla osa lupaustaan tukea äkillisen rakennemuutoksen kouriin joutunutta Oulua sijoittamalla uuden ict-keskuksen pääpaikka kaupunkiin.
Kataisen hallituksen ohjelmassa yhdeksi tavoitteeksi on asetettu valtion tieto- ja viestintäteknologian osaamisen kokoaminen yhden laitoksen alle. Nyt toiminnat ovat hajallaan yli 50:ssä hallinnon eri yksikössä: ministeriöissä, laitoksissa ja virastoissa.
Nykyinen käytäntö on johtanut tehottomuuteen ja päällekkäistyöhön. Satojamiljoonia euroja on haaskattu tämän vuoksi. Menot ovat kasvaneet jatkuvasti eikä kehitys ole ollut kenenkään hallinnassa.
Kuvaavaa on, ettei valtionhallinnossa ole tarkkaa tietoa edes siitä, kuinka paljon rahaa tieto- ja viestintäteknologiaan kuluu. Joka tapauksessa liikutaan lähellä miljardia euroa vuodessa.
Muutoksella tavoitellaan paitsi kymmenienmiljoonien eurojen säästöjä vuositasolla myös sähköisen asioinnin parantamista.
Niin suurena tietoteknisen osaamisen maana kuin Suomi itseään pitääkin, monissa käytännön sovellutuksissa ollaan kaukana maailman huipusta.
Uuden keskuksen on määrä aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Kaikkiaan se työllistää arviolta 1 300 henkilöä. Suurin osa siirtyisi uuden hallinnon alaisuuteen valtionhallinnon virastoista ja nykyisistä palvelukeskuksista.
Jos Oulu saa päätoimipaikan, se tietää 20–30:a uutta työpaikkaa. Tällaisen ratkaisun työllisyysheijastusvaikutukset ovat kuitenkin moninkertaiset, muusta merkityksestä puhumattakaan.
Keskuksen saaminen Ouluun antaisi uutta potkua tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen jatkumiselle alueella ja avaisi uusia ulottuvuuksia tutkimustoiminnan käytännön sovellutuksille. Tähänastinen tutkimuslaitoksissa tehty työ ja sen soveltaminen käytäntöön niin yrityksissä kuin hallinnossakin ovat saaneet tunnustusta maailmalla.
Oulua on moitittu siitä, etteivät kaupunki ja maakunta pidä puoliaan riittävän pontevasti valtion suuntaan. Nyt ollaan liikkeellä niin laajalla ja arvovaltaisella rintamalla kuin alueelta löytyy. Koko Pohjois-Pohjanmaan julkinen hallinto vetoaa keskuksen Ouluun saamisen puolesta.
Perusteet palvelukeskuksen saamiseksi kestävät vertailun. Tuskin yhdelläkään toisella kaupungilla on lyödä pöytään yhtä vankkoja tosiasioita hankkeen toteuttamisen puolesta.