Oulun hyvinvointijohtajan Kirsti Ylitalo-Katajiston mukaan kaupungin kehittäminen ei ole nollasummapeliä. Kulttuuripääkaupunkihankekin tukee sosiaali- ja terveyspalveluita.
Kunnallisalan kehittämissäätiön sunnuntaina julkistetussa vuoden 2018 Ilmapuntari-tutkimuksessa kansalaiset valitsivat 47 asian listalta itselleen tärkeimmiksi teemoiksi kevään eduskuntavaaleissa sairaiden ja vanhusten hoidon sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen. Näiden aiheiden nouseminen kärkeen ei liene kenellekään yllätys.
Nuorten ongelmat ja vanhusten vaipat saavat aina, varsinkin ennen vaaleja, osakseen paljon huomiota ja poliittista myötäelämistä. Käytännön tasolle vaalihuumassa annetuista lupauksista suodattuu tavallisesti vähemmän.
Ihmisten tärkeimmiksi kokemat asiat ja vaikkapa oululaisten verkkokirjoittajien ehdoton inhokki, Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke 2026, päätyvät säännönmukaisesti yleisönosasto- ja somekeskusteluissa eri vaakakuppeihin.
Oulun hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto, onko kaupungin kehittäminen nollasummapeliä, jossa yhteen tarkoitukseen mennyt euro on suoraan toiselta pois?
– Kaikki peruspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut mukaan lukien, tähtäävät samaan maaliin. Mikään toimiala ei pysty yksin ylläpitämään yhteiskuntaa. Kulttuuripääkaupunkihankkeessakin esille nousee muun muassa syrjäytymisen ehkäiseminen. Se ei ole sosiaali- ja terveyspalveluista pois.
– Olemme juuri aloittaneet yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa selvitystyön, mihin sosiaali- ja terveydenhuollon rahat Oulussa menevät. Meidän pitäisi jatkossa pystyä paremmin kokoamaan yhteen perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon palvelut.
Esimerkiksi Oulun kaupunginsairaalassa perushoito toimii hyvin päiväsaikaan, mutta öisin 30:a potilasta kohden on vain kaksi hoitajaa. Vaippojakin kaupunginsairaalasta löytyy, muttei aina käsiä niitä vaihtamaan.
Miksi potilaiden perushoitoon ei voi varata tarpeeksi resursseja ympäri vuorokauden, kaupunginsairaalan palvelupäällikkö Päivi Sydänmaa?
– Yöhoitajien määrä riippuu osastosta. Kahdella osastolla voi olla myös kolmas yhteinen yöhoitaja. Hoitajien kokonaismäärän mitoitusluku sairaalassamme on ihan vertailukelpoinen: 0,83. Se lasketaan jakamalla hoitajien määrä potilaspaikkojen määrällä. Kaikissa hoitolaitoksissa mitoitukset vaihtelevat eri vuorokaudenaikoina.
Kaupunginsairaalan potilaita on silti ohjeistettu olemaan kutsumatta näitä vähiä hoitajia luokseen liian tiheään, vaikka siltä vaipoissa tuntuisi. Onko kaupungilla vaippojen vaihtoväleistä jokin suositus?
– Ei tietenkään, sehän on yksilökohtaista, vaikka uudenaikaiset vaipat pysyvät pidempään pintakuivina.
Potilaalle tärkeät ongelmakohdat eivät ole aina suuria ja kalliita.
Oulun kaupunginsairaala ei tällä hetkellä tarjoa potilailleen sairaalajalkineita talon puolesta, päin vastoin kuin Oulun yliopistosairaalan eri osastot. Jos pystyt vielä liikkumaan etkä huomaa ottaa omia Reinoja ja Ainoja mukaan kaupunginsairaalareissulle, saat luistella sukkasillasi.
Säästättekö jalkineista, palvelupäällikkö Sydänmaa?
– Kyse ei ole säästämisestä, vaan yliopistollinen sairaala on alkukesästä saakka testannut yhdessä Oulun keskuspesulan kanssa erilaisia potilasjalkineita. Odotamme testien tuloksia.
Jalkinetutkimusprojektin kestoa ei kuitenkaan ole määritelty. Eikö potilasjalkineita ole jo vuosien mittaan tarpeeksi koekäytetty?
– Nyt tutkitaan lähinnä koneellisen pesun kestävyyttä. Se on tärkeää infektioiden torjunnan kannalta.
Juttua muutettu kello 7.50. Otsikkoa korjattu.
Mitä on hyvä perushoito?
Perushoito tarkoittaa potilaan hyvinvointiin olennaisesti vaikuttavista toiminnoista kuten hygieniasta, ruokailusta ja liikkumisesta sekä psyykkisistä ja sosiaalisista perustarpeista huolehtimista. Yhden asiakkaan hyvä perushoito vaatii Suomen lähi- ja perushoitajaliiton mukaan 150 minuuttia eli 2,5 tuntia vuorokaudessa.
