Työstä huomataan nykyään vain surkeat puolet. Valittamisesta ja surkuttelusta on tullut maan tapa. Työstä puhutaan kuin taudista, josta pitää parantua. Apeus tarttuu ja leviää helposti.
Tätä mieltä oli työhyvinvointikouluttaja Heikki Peltola maanantaina Oulussa. Hän puhui sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä asiantuntijaseminaarissa.
- Työn vaatimukset ovat kasvaneet, mutta ruikutuksen ja syyttelyn sijasta tulisi yhdessä miettiä keinoja, miten saada työhön iloa ja nostetta, Peltola sanoi.
Hänen mukaansa työn mielekkyys ja ilo syntyvät, kun ihminen oivaltaa oman työnsä tarkoituksen.
- Tähän asiaan ei ole valmista vastausta eikä sitä saa toiselta. Työn mielekkyys on asia, jonka jokaisen on työstettävä itse, Peltola selvitti.
Kuntoutus ei kata kaikkia
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen (sd) mukaan suomalaisessa kuntoutusjärjestelmässä esiintyy puutteita.
- Kuntoutus ei kata kaikkien väestöryhmien tarpeita, hän sanoi.
Puutteita työelämässä toimivien kuntoutuksessa on Mönkäreen mukaan havaittu muun muassa niillä, joilla jo ilmenee työkyvyn alenemista sekä yrittäjillä.
Kuntoutus nousi esiin keskeisesti tuoretta hoitotakuuta valmisteltaessa, osana kansallista terveyshanketta. Lakiin on lisätty pykälä, jonka mukaan potilaalle on tarvittaessa laadittava myös lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma.
Mönkäre oli sitä mieltä, että kuntoutuslaitosten ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä pitää parantaa.
- Tiivis ja monelle rasittavakin kuntoutuspaketti kerran vuodessa ei yksinään riitä ylläpitämään tyäikäisten toimintakykyä. Laitoskuntoutukseen kytketty systemaattinen työterveyshuollon tuki tuottaisivat todennäköisesti hyviä tuloksia, Mönkäre arvioi.
- Terveet elämäntavat, liikunta, monipuolinen ruoka, tupakoimattomuus ja kohtuullinen alkoholinkäyttö ovat asioita, joilla työelämässä toimivat jaksavat, hän kiteytti.
Työterveyshuollon taso vaihtelee
Pohjois-Suomen työsuojelupiirin tilannetta selvittänyt piiripäällikkö Pentti Pekkala oli myös huolissaan työterveyshuollon toimivuudesta ja voimavaroista.
- Työterveyshuolto toimii useimmiten hyvin alueen suurissa kaupungeissa, mutta muualla piirin alueella työterveyshuollon taso vaihtelee, hän kertoi.
Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella on noin 27 500 työpaikkaa, joissa työskentelee yli 210 000 palkansaajaa.
