Uuden Oulun kunnallisvaalien tulos noudattaa pitkälle valtakunnallista linjaa aina surkeaa 53,7 prosentin äänestysprosenttia myöten.
Perussuomalaiset lisäsi kannatustaan edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna, samoin keskusta. Perussuomalaisten kannatuksen nousu oli odotettavissa viime eduskuntavaalien ja mielipidemittausten perusteella.
Gallupeihin verrattuna perussuomalaisten 6,6 prosenttiyksikön kannatuksen kasvu ja 11,6 prosentin ääniosuus jäivät kuitenkin vaatimattomiksi. Perussuomalaisilla arvioitiin vielä vaalien aattona olevan mahdollisuus yltää toiseksi suurimmaksi puolueeksi Oulussa, mutta se saa tyytyä viidenteen sijaan. Eduskuntavaaleista kannatus putosi peräti 7,9 prosenttia.
Keskustan 1,8 prosenttiyksikön lisäys ääniosuuteen selittyy sillä, että ensi vuonna Ouluun liittyvässä neljässä naapurikunnassa sillä on ollut ylivoimainen kannatus. Vanhastaan vahvoissa asemissa ollut vasemmisto menetti näissäkin vaaleissa. Samoin vihreät, jonka sisällä on käyty repivää taistelua.
Kunnallisvaalien suurimpana yllätyksensä Oulussa voidaan pitää naisten yltämistä ääniharaviksi kaikissa muissa puolueissa paitsi perussuomalaisissa.
Naisia oli koko maassa ehdolla aikaisempaa vähemmän. Ilmeisesti tämä johti siihen, että naisten äänet keskittyivät.
Merkillepantavaa on, että varsinkin nuoret naiset keräsivät suurimmat äänisaaliit. Koko kaupungin äänikuningattareksi nousi vasemmistoliiton 24-vuotias opiskelija Hanna Sarkkinen.
Naisten osuus valtuutetuista väheni Oulussa yhdellä. 67 valtuutetusta naisia on nyt 30. Vaikka perussuomalaisissa naiset eivät yltäneet ykköspaikalle, puolueen kahdeksasta valitusta puolet on naisia. Se on valtakunnallisesti merkittävä saavutus, sillä juuri perussuomalaisilla on ollut vähän naisia näkyvissä tehtävissä. Vain sosiaalidemokraateilla naisten osuus Oulussa on suurempi kuin perussuomalaisilla.
Uuden Oulun rakentamisen kannalta tärkeää on, että jokainen liitoskunta sai edustajansa valtuustoon. Haukiputaalaiset onnistuivat äänestämään valtuuston kuusi, oulunsalolaiset viisi ja kiiminkiläiset kaksi ehdokastaan. Yli-Iikin sai läpi yhden edustajansa.
Tämä luo hyvän pohjan uuden Oulun rakentamiselle. Toisinkin olisi voinut käydä. Aina on vaara, että äänet hajoavat eikä oman alueen edustajaa saada läpi.
Poliittinen päätöksenteko Oulussa on perustunut pitkälti tasavahvojen valtuustoryhmien keskinäiseen sopimiseen, konsensukseen. Vaikka konsensus on joissakin asioissa rakoillut, siitä on pääasiassa ollut hyviä kokemuksia. Vaalitulos antaa mahdollisuudet jatkaa tällä linjalla.
Syytä onkin löytää mahdollisimman pitkälle yhteinen linja tulevaisuuden suuriin kysymyksiin, sillä kaupungin näkymät eivät ole kovin valoisat. Talouskunto on heikentymässä samaan aikaan, kun takavuosina vaurautta luonut teollisuus elää vakavan rakennemuutoksen kourissa.