Tulipalot: Oulun Top­pi­las­sa syttyi aa­muyöl­lä kolmas ta­hal­li­sek­si epäilty palo

Koulut: Oulun ainoa kak­si­kie­li­nen enk­ku­luok­ka pyörii Poh­jois-Ri­ta­har­jus­sa

Ihmiset: Hai­luo­to­lai­sel­la Juha Topilla on tai­to­ja, joiden vuoksi elo­ku­va­tuo­tan­not soit­ta­vat hänelle

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Oulussa opis­ke­le­van Maria Sai­jet­sin Utsjoen mal­li­nen la­pin­pu­ku on itse tehty pinkki kuk­ka­mek­ko

Saijetsin perheessä Inarissa vietetään kolmen sisaruksen yhteisiä valmistujaisjuhlia 2. kesäkuuta.Juhlapäivänä sisarukset pukeutuvat itse tehtyihin Utsjoen mallisiin lapinpukuihin.

Maria Saijetsin kesäpuvun helmaan tulee yli kymmenen metriä pitkä rypytetty koriste­nauha. Opiskelijakaveri Ainomaija Pöyskä piirtää vieressä tulevan työn kaavaa. Riskun tarkoitus on kiinnittää pukuun kuuluva huivi. 
Huivit valmistetaan silkistä tai villasta. Silkkihuivi kuuluu sekä naisen että miehen pukuun, mutta villahuiveja käyttävät vain naiset. Vyöt koristellaan erimuotoisilla hopeanapeilla tyypillisesti siviilisäädyn mukaan. Maria Saijets on tehnyt itse lapinpukuun kuuluvan sisnalaukun.
Maria Saijetsin kesäpuvun helmaan tulee yli kymmenen metriä pitkä rypytetty koriste­nauha. Opiskelijakaveri Ainomaija Pöyskä piirtää vieressä tulevan työn kaavaa.
Maria Saijetsin kesäpuvun helmaan tulee yli kymmenen metriä pitkä rypytetty koriste­nauha. Opiskelijakaveri Ainomaija Pöyskä piirtää vieressä tulevan työn kaavaa.
Kuva: Jukka Leinonen

Saijetsin perheessä Inarissa vietetään kolmen sisaruksen yhteisiä valmistujaisjuhlia 2. kesäkuuta. Perheen nuorimmainen sisar Katariina saa valkolakin Ivalon lukiosta ja keskimmäinen sisar Irina valmistuu Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta artesaaniksi.

Sisarista vanhin Maria valmistuu vaatetusompelijaksi Oulun seudun ammattiopiston Kaukovainion yksiköstä Pikisaaresta. Juhlapäivänä sisarukset pukeutuvat itse tehtyihin Utsjoen mallisiin lapinpukuihin.

Maria Saijets, 24, viimeistelee Utsjoen kesäpukua Pikisaaressa. Irina puolestaan on tehnyt puvun itselleen ja sisarelleen Katariinalle. Saijets toivoo lumen sulavan kotipuolessa ja juhlapäivän olevan kukkaiselle kesäpuvulle suotuisa.

Talvipukua kevyemmästä kesäpuvusta puuttuvat vielä hihat ja hulpa eli poimutettu helma. Kesäpuku on Saijetsin ammattiosaamisen näyttötyö.

Maria Saijets on tehnyt itse lapinpukuun kuuluvan sisnalaukun.
Maria Saijets on tehnyt itse lapinpukuun kuuluvan sisnalaukun.
Kuva: Jukka Leinonen

Talvipuvun sekä pukuun liittyvien korujen valmistamisen Saijets aloitti tehdessään kaksoistutkintoa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa hopealinjalla sekä käsi- ja taideteollisuusalalla. Saijets valmistui saamelaisten käsitöiden artesaaniksi ja jatkoi opiskelua Pikisaaressa vuonna 2016.

Jokaisella saamelaisalueella ja -ryhmällä on oma pukunsa, jossa on seudulle ja suvulle tyypillinen malli, koristeet ja värit. Suomen saamenpuvuissa on viisi päämallia.

Vyöt koristellaan erimuotoisilla hopeanapeilla tyypillisesti siviilisäädyn mukaan.
Vyöt koristellaan erimuotoisilla hopeanapeilla tyypillisesti siviilisäädyn mukaan.
Kuva: Jukka Leinonen

Saijets kertoo Utsjoen puvun mallin olevan saamenpuvuista yksinkertaisin ja vaatimattomin. Koristuksia puvussa on vähemmän kuin muiden alueiden juhlapuvuissa.

– Puvussa tärkeää on muoto. Malli kulkee lähes muuttumattomana. Pitkähihaisessa villamekossa on poimutettu hulpa eli helma koristetaan kymmenillä metreillä koristenauhaa.

Lisäksi pukuun kuuluvat silkkihuivi, hopeiset riskut eli rintakorut, punainen päähine, poronnahkainen pikkulaukku, koristeellinen nahka- tai kangasvyö sekä nahkakengät ja kenkien varren ympärille kiedottavat paulat eli punotut nauhat.

Osan juhlakoruista Saijets on tehnyt itse, osan isä, Arto Saijets.

– Isä on takonut huivin kookkaimman hopeisen rintakorun. Huivissa voi olla yksi tai useampi koru, miten vain haluaa. Minulla koruja on kaksi tai kolme.

Pukuun kuuluvan valkoisen nahkavyön Saijets suunnitteli itse ja isä ompeli.

Utsjoen pukujen ompelemisen perinteen ja kaavan Saijets on oppinut sukulaiseltaan Marja-Liisa Laitilta, joka on toiminut opettajana Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Toinen oppiäiti on isän sisko Maire Saijets. Kaavoituksessa apuna on ollut myös mallimestari, ammatinopettaja Eini Alajeesiö Pikisaaren koulusta.

– Meillä on ollut Mairen tekemät Lapin puvut pienestä pitäen.

Riskun tarkoitus on kiinnittää pukuun kuuluva huivi. Huivit valmistetaan silkistä tai villasta. Silkkihuivi kuuluu sekä naisen että miehen pukuun, mutta villahuiveja käyttävät vain naiset.
Riskun tarkoitus on kiinnittää pukuun kuuluva huivi. Huivit valmistetaan silkistä tai villasta. Silkkihuivi kuuluu sekä naisen että miehen pukuun, mutta villahuiveja käyttävät vain naiset.
Kuva: Jukka Leinonen

Alun perin villaisia saamenvaatteita käytettiin arkivaatteina. Materiaalit ja värit vaihtelivat saatavuuden mukaan.

Alkuperäisen juhlapuvun päävärit ovat sininen, punainen ja keltainen kuten saamelaisten lipussa.

Saijetsin talvijuhlapuku on violetti, kesäpuku pinkki kukkamekko.

Nykyään pukuja käytetään sukujuhlissa sekä häissä ja hautajaisissa, edustustilaisuuksissa sekä saamelaistapahtumissa. Hautajaisiin naiset pukevat värikkään silkkihuivin sijasta mustan huivin osoittamaan surua.

– Kyllä porokilpailuun voi juhla-asuun pukeutua. Arkenakin pukua saa käyttää, jos haluaa.

Juhlapukujen alkuperäisestä mallista pidetään kiinni, mutta vuosien saatossa Utsjoen puvun kaava on modernisoitunut.

– Ennen puvut olivat väljempiä ja vaatimattomampia. Nyt puvuista tehdään istuvia ja hameen helma ei välttämättä peitä sääriä. Koristeitakin on enemmän.

Talvipuvun kankaat ja tarpeet Saijets osti Norjasta ja Suomesta.

– Norjan Karasjoella on saamelaiskauppoja. Norjasta löysin puvun helman koristenauhat. Puvun verkakangas on inarilaisesta käsityökaupasta.

Juhlapuvun hintaa on vaikea arvioida, jos mukaan lasketaan korut ja kengät ja vyö, mutta kankaista Saijets osaa kertoa tarkemmin.

– Verkakankaaseen ja koristenauhoihin meni lähemmäs 250 euroa.

Saijetsin opiskelijakaverit ovat kiinnostuneina seuranneet lapinpukujen tekovaiheita.

– Mitään ikävää ei ole kommentoitu, päinvastoin. Kaverit kauhistelivat sitä työn määrää, mitä 12 metriä pitkän hulvan ompeleminen ja rypyttäminen mekon helmaan vaati.

Lapin tai saamenpuvunkäytöstä on selvät säännöt. Sitä ei saa käyttää muut kuin saamelaisalueella kotoisin olevat ja sukuun kuuluvat saamelaiset.

– Loukkaavinta on mediassa ja mainoksissa rekvisiittana käytetyt feikkipuvut.

Saijets on viimeisiä Pikisaaresta valmistuvia opiskelijoita. Ensi lukuvuoden aika vaatetus- ja tekstiiliopetus siirtyy Haukiputaan-yksikköön.

Kesän Saijets työskentelee Oulussa, mutta toiveissa on jatkaa opintoja saamelaiskäsitöiden parissa.

– Ajattelin hakevani opiskelemaan Saamelaisalueen koulutuskeskukseen. Olen kiinnostunut perinteisten hopeakorujen työstämisestä sekä lapinpukujen ompelemisesta.

Saamenpuku kertoo suvusta ja kotiseudusta

Saamenpuku on kielen lisäksi yksi näkyvimmistä saamelaisuuden symboleista.

Puku kertoo kantajansa kotiseudun, jopa kylän ja suvun.

Suomen saamenpuvuissa on viisi päämallia: Enontekiön, Utsjoen ja Vuotson mallit sekä inarinsaamelainen ja kolttasaamelainen malli.

Pukujen mallit ja koristelut ovat erilaisia eri alueilla.

Enontekiön puvulle on ominaista koristeellisuus, värikkyys sekä näyttävät rintakorut ja vyöt.

Utsjoen puku on perinteisesti yksinkertainen ja vaatimaton, koristeellisuus on karsittu minimiin. 

Inarin puvun pohjaväri on perinteisesti musta tai tummansininen ja se on hieman Utsjoen mallia koristeellisempi.

Vuotson puku puolestaan muistuttaa väritykseltään Inarin pukua, mutta naisten lakki koristellaan värikkäin nauhoin.

Kolttasaamelainen puku erottuu selvästi edellä mainituista, sillä naisen puku muistuttaa karjalaisen naisen kansallispukua.

Kaikissa saamenpuvuissa on kesä- ja talvimallinsa.

Kesä- ja talvimallien käyttö vaihtelee vuodenaikojen ja tilaisuuksien mukaan.

Nahkavöitä käyttävät miehet sekä naiset.

Lakin malli ja koristelu vaihtelevat alueen ja puvun mukaan. Lakit valmistetaan tavallisesti verasta tai poronnahasta. Kengät puolestaan poronnahasta.

Puvun kanssa käytetään kulta- tai hopeakoruja. Määrä ja koko riippuu usein puvun mallista.

1970-luvulla alkaneessa saamelaisten heräämisessä saamenpuvuilla ilmennettiin omaa kulttuuria ja identiteettiä sekä luotiin ero valtakulttuuriin.

Vähitellen tuontituotteet kuten erilaiset kankaat, metallit ja helmet ovat tulleet osaksi saamenvaatteita.

Saamenpuvulla saamelainen edustaa omaa sukuaan, kotiseutuaan ja kansaansa.