Oulussa opis­ke­le­va pi­tuus­hyp­pää­jä Roosa Määt­tä­lä on nähnyt Yh­dys­val­lois­sa kan­sain­vä­li­siä yleis­ur­hei­lu­täh­tiä – ”Se oli ai­nut­laa­tui­nen ko­ke­mus”

Eletään toukokuuta 2017 Floridan Clermontissa. Parikymppinen pituushyppääjä Roosa Määttälä pälyilee uteliaana ympärilleen.

Kokkolan Veikkojen Roosa Määttälän viime kausi oli lupauksia herättävä. Hyppääjän vahvuuksia ovat ponnistus ja ilmalentotekniikka. Nopeuspuolella on vielä kehitettävää.
Kokkolan Veikkojen Roosa Määttälän viime kausi oli lupauksia herättävä. Hyppääjän vahvuuksia ovat ponnistus ja ilmalentotekniikka. Nopeuspuolella on vielä kehitettävää.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Eletään toukokuuta 2017 Floridan Clermontissa. Parikymppinen pituushyppääjä Roosa Määttälä pälyilee uteliaana ympärilleen. Samassa harjoittelukeskuksessa liikkuu Noah Lylesin, Tori Bowien ja Shaunae Miller-Uibon kaltaisia yleisurheilutähtiä.

Kokkolasta lähtöisin oleva Määttälä pääsi tutustumaan kuuden viikon ajan paikalliseen harjoitteluympäristöön. Kiitos kuuluu hänen serkulleen Hanna–Maari Latvalalle, joka treenasi Floridassa parin vuoden ajan. Sen myötä Määttälälle avautui erinomainen tilaisuus aistia erilaista treenikulttuuria.

– Se oli ainutlaatuinen kokemus. Eivät kaikki saa tuollaista kokea, Määttälä sanoo.

– Esimerkiksi Tori Bowie tuli juttelemaan yhtenä päivänä treenien ulkopuolella. Hän oli tosi mukavanoloinen ihminen.

Myöhemmin samana vuonna Bowiesta tuli sadan metrin maailmanmestari.

Luokanopettajaksi opiskelevan Määttälän tilastoja silmäillessä esiin nousee mielenkiintoisia yksityiskohtia. Vuosina 2014, 2016 ja 2018 naisen paras tulos syntyi ulkoratojen sijaan hallissa.

Useampana kesänä loukkaantumiset ovat nakertaneet tuloskuntoa.

– Molemmat akillesjänteet on leikattu. Hallikausi on sen verran lyhyt, ettei kroppa ole niin kovilla kuin se on kesällä kauden ollessa pidempi, Määttälä kertoo.

Tänä vuonna ulkona alkoi tapahtua, kun hän ponkaisi uuden ennätyksensä 619. Se jäi sentin alle 23-vuotiaiden EM-kisojen rajasta. Kun Määttälä yritti metsästää kisarajaa, tuuliolot vaikuttivat naisen alitajuntaan.

– Oli koko ajan mielessä, että on liikaa myötätuulta tai puuskittaista. Hallissa sellaisia asioita ei tarvitse miettiä.

Viime kesä oli kokonaisuudessaan Määttälän uran toistaiseksi paras. Hän vakiinnutti tasonsa kuuden metrin paremmalle puolelle.

– Haluan uskoa, että minusta on ensi kesänä 6,30- tai 6,40-tasoiseksi hyppääjäksi.

Pääosin Ouluhallissa treenaava Määttälä kokee treeniolosuhteiden olevan Kokkolaan verrattuna lähes täydelliset.

– Kokkolassa satasen suorat ovat ihan lommoilla. Siellä on niin huono ilma, ettei voi yksinkertaisesti tehdä juuri mitään.

Oulussa treeniarkea ei rasita edes se, että valmentaja Timo Kivinen asuu Kalajoella. Määttälä osaa kuunnella kehoaan harjoituksien yhteydessä.

– Ennen peruskuntokautta juttelimme, että meillä alkoi yhdeksäs vuosi. Meillä on ollut aina etävalmennussuhde.

Tällä hetkellä Määttälän lajissa on suomalaisittain hyvä noste päällä. Taika Koilahden kesällä venyttämä 669 oli pisin leiskautus lähes 21 vuoteen. Ottelija Maria Huntingtonin pitää hallussaan tämän vuosikymmenen jaettua kakkospaikkaa tuloksella 644.

Määttälä ja Huntington kuuluvat vuonna 1997 syntyneiden ikäluokkaan. Koilahti on puolestaan vuoden nuorempi.

– Muistan Marian tosi nuoresta asti. Taikan kanssa oltiin yksi vuosi samassa maajoukkueleirityksessä.

Vuosi sitten 22-vuotiaiden SM-kisoissa Määttälä hävisi mestaruuden Koilahdelle vain kahdella sentillä.

– Kyllähän he motivoivat itseäni tekemään töitä paremmin, enemmän ja laadukkaammin. Kun hekin pystyvät, miksen minäkin.