Turkan Ratsurinteen tallilla Liisa Sassi-Päkkilä kouluttaa suomenhevosista kilpailu- ja käyttöhevosia.
Turkan Ratsurinteen talli Oulujokivarressa herää eloon, kun aamunhämärä väistyy ja aurinko heittää laajoille peltoaukeille valonsa.
Liisa Sassi-Päkkilä on huristellut autolla Kastellista Sanginsuuhun aamutallille ruokkimaan hevoset.
Mönkijän vetämä peräkärry täyttyy kaurasta ja kuivapuristetusta rehusta. Sassi-Päkkilä tarkistaa myös vesi- ja heinätilanteen. Päivän aikana hevonen voi juoda jopa 50 litraa vettä.
Kymmenpäisen hevoslauman joukossa on kuusivuotias Turkan Ponnetar tai lyhyemmin Ponne, oman tilan kouluttama suomenhevonen.
Ponne asuu pihatossa. Se saa itse päättää viettääkö se aikaansa laitumella vai suojassa katto pään päällä.
– Suomenhevosen luonne on rehellinen ja suoraviivainen, vähän niin kuin suomalaisen ihmisen, vertaa Sassi-Päkkkilä.
Ratsastuskoulukäytössä olevien suomenhevosten määrässä Turkan Ratsurinne on Pohjois-Suomen suurin toimija. Lisäksi tilalla kasvatetaan ja koulutetaan suomenhevosia. Tallissa on yhteensä 52 hevosta, joista suomenhevosia on 22.
Suomenhevosten ja muidenkin hevosten kasvatustoiminta on vähentynyt Suomessa, koska kasvatustyö on kallista eikä lopputuloksesta ole takeita.
Varsa pääsee ensimmäisen kerran kisoihin vasta nelivuotiaana. Parhaassa vedossa suomenhevonen on kymmenvuotiaana.
– Meidän varsojen isät ovat suomenhevosten kärkikastia. Siitä olemme tarkkoja. Omia suomenhevosvarsoja on nyt 8. Ensi vuonna syntyy 5 lisää.
Liisa Sassi-Päkkilä tekee pitkää päivää. Ratsastamisen lisäksi päiviin kuuluu opettamista, tallitöitä ja opintoja.
Sassi-Päkkilä seuraa äitinsä, Turkan tallin omistajan Satu Turkan jalanjäljillä. Sassi-Päkkilä opiskelee ratsastuksenohjaajaksi sekä vetää ratsastusleirejä ja -tunteja Turkan tallin lisäksi muillakin talleilla. 21-vuotias esteratsastaja on kilpaillut 11 vuotta.
Ponne on Turkan tilan ensimmäinen oma varsa, Satu Turkan kisahevosen varsa.
– Ponne on maailman ihanin hevonen, ystävällinen, kiltti ja nöyrä.
Esikoista on kasvatettu rakkaudella, mutta hyvässä kurissa.
– Olen aina se, joka ensimmäisenä kapuaa meillä kasvatetun nuoren hevosen selkään ja myös se, joka opastaa hevoset esteratsastuksen saloihin.
Sassi-Päkkilä ja Ponne ovat kilpailleet yhdessä rauhallisella tahdilla viimeiset kaksi vuotta.
– On tärkeää, että nuori hevonen saa kasvaa rauhassa. Hevosella pitää kuitenkin olla motivaatiota kilpailla.
Ponne tekee työnsä muiden tallin hevosten tavoin, osallistuu ratsastustunneille ja tekee esimerkiksi hääajoja. Silloin, kun tallilla käy erityisasiakkaita, Ponnen työ on olla paijattavana.
Koska Ponne nuorena hevosena vielä itsekin harjoittelee esteiden hyppäämistä, sitä ei käytetä tuntilaisten harjoitushevosena esteratsastuksessa.
– Ponnelta on tänä vuonna löytynyt todella hyvä motivaatio työn tekemiseen. Se yrittää tehdä harjoituksissa ja kisoissa aina parhaansa, jopa asioita minun puolesta.
Kuusivuotiaiden suomenhevosten kasvattajakilpailu syyskuussa oli Ponnen tähänastisista kisoista tärkein. Suomenratsujen kuninkaalliset -kisassa Ypäjällä oli mukana suomenhevosten parhaimmisto.
– Ponne ei pettänyt. Se on Suomen toiseksi paras kuusivuotias esteratsastuksessa.
Tärkeä kisa ei suinkaan ollut Ponnelle leikin loppu, vaan seuraava päämäärä on asetettu parin vuoden päähän suomenhevosten estemestaruuksiin.
Mestaruuskisoissa taso vain nousee ja esteet ovat 20–25 senttimetriä korkeammat kuin kasvattajakilpailussa, 110 ja 120 senttimetriä.
– On tärkeää, että suomenhevosille on omia kisoja ja luokkia, koska ne ovat raskasrakenteisimpia kuin puoliveriset hevoset.
Sassi-Päkkilällä on aikaisempaa kokemusta suomenhevosten estemestaruuksista.
– Kaksi kertaa minulla on ollut kisojen paras tamma.
Ponnen lisäksi Sassi-Päkkilä harjoittelee sekä kiertää kisoja kymmenen eri hevosen kanssa. Valmentajia on kaksi, kotivalmentaja, Turkan tallin opettaja Kaisa Leskinen sekä Antti Jauhiainen Ruukissa.
Pikkutytöstä saakka kaikki Sassi-Päkkilän kilpahevoset ovat olleet tammoja. Nyt mukana on pari ruunaa. Ensi vuonna suomenhevosten kuninkaallisiin lähtevä kolmivuotias suomenhevonen on poikkeuksellisesti ori.
Turkan tallin hevosista puolet on ruunia, puolet tammoja. Joukossa on muutama ori.
Lauhkeiden ruunien kanssa on helppo työskennellä ja kilpailla. Tammoilla puolestaan on enemmän luonnetta, Sassi-Päkkilä selvittää.
– Nuori ori on hieman levoton eikä se oikein keskity, kun ympärillä on tammoja. Ensi talvi ratkaisee, jääkö kuninkaallisiin lähtevä oriksi vai pitääkö se ruunata eli kastroida.
Sassi-Päkkilän laukka ei hyydy syksyllä. Hiihtosuunnistuksen maailman huipulla kilpailleen Sassi-Päkkilän päivärytmi on armoton. Opiskelun, opettamisen, harjoittelun ja tallitöiden lisäksi Sassi-Päkkilä aloitti kauppatieteen opinnot Oulun yliopistossa.
– On hyvä, että saan tutkinnon. Luultavasti minulla on tulevaisuudessa talli, mitä pyöritän.
Aamutallin jälkeen onkin jo kiire luennolle ja luennolta tukka putkella takaisin tallille vetämään maastotunteja.
– En tarvitse vapaa-aikaa, koska harrastus ja työ on yhtä, mutta toivon pääseväni kilpailemaan enemmän.
Suomen kansallishevonen
- Suomenhevosia on Suomessa noin 20 000, mikä on kolmasosa koko Suomen hevosmäärästä.
- Sitä käytetään ravi- ja ratsastusurheilussa, työhevosena, hevosmatkailussa ja terapiahevosena.
- Suomenhevonen on keskikokoinen, sopusuhtainen ja hyväryhtinen.
- Luonteeltaan suomenhevonen on yhteistyöhaluinen, yritteliäs, toimiva ja nöyrä.
- Suomenhevonen on alkuperäinen suomalainen hevosrotu. Suomenhevosta on jalostettu puhtaana rotuna vuodesta 1907 lähtien.
- Tavoitteena on jalostaa rotumääritelmän mukaisia monipuolisia käyttöhevosia, jotka ovat suorituskykyisiä, helposti käsiteltäviä, hyväliikkeisiä, kestäviä ja terveitä. Suomenhevosta jalostetaan puhdassiitoksella juoksija-, ratsu-, pien- ja työhevoseksi.
Lähde: Suomen Hippos