Kun meillä on lupaus osaavasta työvoimasta, saamme elokuva- ja tv-tuotantoyhtiöitä houkutelluksi Ouluun, sanoo tuottaja, ohjaaja Mikko Pohjola.
Saha Prod Oy:n toimitusjohtaja ja ohjaaja Mikko Pohjola kuvaa lyhytelokuvaa ja ohjaa työryhmää Tuomitalossa. Meneillään on Oulun teatterin ja Oulun kaupungin yhteistyönä syntyviä tarinoita nuoruuden haasteista.
Tällä kertaa tilaustyönä tehtävä kuvauskeikka sujuu omalla porukalla, mutta osaavien tekijöiden pula jarruttaa jo tuotantoyhtiön kasvua.
Audiovisuaalisen alan osaajien uupelo jarruttaa niin tv-sarjojen tuotantoa kuin elokuvien tekemistä Pohjois-Suomessa, Pohjola sanoo.
Pohjola ei ole ongelmansa kanssa yksin. Suomen johtava elokuvatuottaja Ilkka Matila sekä oululainen elokuvantekijä Jukka Vidgren jakavat ongelman.
Saha Prod Oy on erikoistunut kuvaamaan suuria stadion-livelähetyksiä, festareita ja urheilutapahtumia ympäri Suomea. Oulussa monikameratuotantoja ovat muun muassa Qstock ja Ilmakitara-festivaali.
Saha on ollut mukana myös useissa tv-sarjatuotannoissa, kuten Nelosen Neljät häät sekä YlenElossa 24h-sarjassa.
Kymmenen vuotta toiminut tuotantoyhtiö työllistää noin 10 henkilöä, mutta kiireisen kesäsesongin aikana osaajien tarve lisääntyy.
Rekrytointiongelma on Pohjolan mukaan akuutti juuri tuotantoyhtiön tv-sarjojen ja elokuvien tuotantopalvelussa.
– Oulussa ja Kemi-Torniossa järjestettyjen medianomi-koulutusten alasajo oli koulutuspoliittinen virhe. Ammattikorkeakoulut olivat meille paras rekrytointikanava. Nyt ammattikorkeakoulutason harjoittelijoita tulee muun muassa Seinäjoelta.
Sahan työntekijöistä 80 prosenttia on tullut tuotantoyhtiöön työharjoitteluun kautta, kaikki ammattikorkeakoulupohjalta.
Pohjola ei aliarvio toiselta asteelta Oulusta valmistuvia osaajia. Oulun seudun ammattiopiston ja Luovin opiskelijoita on ollut Sahassa työharjoittelussa.
– Toisen asteen opinnot ovat kuitenkin perustasolla ja elämän oppiminen on vielä kesken.
Työharjoittelijoiden lisäksi Pohjolalla on tarve osaavista tuottajista, ammattilaisista, jotka ymmärtävät av-alan tuotantoprosessin alusta loppuun.
– Olemme viimeiset kolme vuotta etsineet leikkaajaa jälkituotantoon. Etelästä rekrytoiminen on lähes mahdotonta, koska ammattilaiset eivät suostu muuttamaan pohjoiseen.
Henkilökapasiteetin vaje vaikuttaa jo tuotantoyhtiön kasvuun, kun elokuva- ja tv-tuotantojen ja alan työvoima on painottunut Etelä-Suomeen. Pääkaupunkiseudulla ovat myös levittäjät, ammattilaiset ja suurimmat tuotantoyhtiöt.
– Meidän kasvun este on osaavien henkilöiden puute. Emme pysty vastaamaan kysyntään. Tästä syystä meillä on Oulun lisäksi toimisto Helsingissä.
Pohjolan luokkakaverina Oamkissa medianomikoulutuksessa oli myös oululainen elokuvantekijä, ohjaaja Jukka Vidgren Mutant Koala Picturesista.
Vidgrenin viimeisintä elokuvaa Hevi reissuakuvattiin muun muassa Taivalkoskella, osin paikallisin voimin, mutta myös Etelä-Suomessa.
– Kuvausryhmän siirtäminen paikasta toiseen on kallista touhua. Tuottaja ottaa mielellään työntekijänsä paikallisista osaajista. Oulussa on hyviä tekijöitä, mutta ei tarpeeksi kokeneita osaajia.
Media- ja pelialan organisaation, Pohjoisen audiovisuaaliset ammattilaiset, Pava ry:n hallituksen jäsenenä Vidgren on osallistunut lobbaamiseen ja eri koulutusta tarjoavien tahojen kanssa käytäviin keskusteluihin alan koulutuksen saamisesta Ouluun.
– Esimerkiksi audiovisuaalisen alan täsmäkoulutuksella saisimme assistenttitason työntekijöitä meidän alueen elokuva- ja tv-tuotantoihin.
Pavan viesti on vastaanotettu ja ammattikorkeakoulu on asian päällä, kertoo Oamkin viestinnän tutkinto-ohjelman tiimipäällikkö Ari Pekka Sirviö.
– Teemme yhteistyötä ELY-keskuksen kanssa ja selvittelemme koulutuksen luonnetta ja sisältöä Pavan esityksen pohjalta.
Opiskelu tapahtuisi työharjoittelun yhteydessä.
– Koulutus voisi olla puolivuotinen täsmäkoulutus, joka johtaisi aidosti työllistymiseen alalla, Sirviö sanoo.
Pääkaupunkikeskeisyydestä huolimatta kansainvälisiä toimijoita kiinnostaa pohjoinen kuvauspaikkana, kertoo elokuvakomissaari Anne Laurila BusinessOulusta.
Vuonna 2017 käyttöön otettu audiovisuaalisten tuotantojen kannustinjärjestelmä on houkutellut niin kotimaisia kuin ulkomaisia tuotantoyhtiöitä tekemään töitä Suomessa.
Ouluun on suunnitteilla kolme isoa kannustinrahoitusta saavaa tuotantoa.
– Yksi tuotannoista on Kaikki synnit -rikosdraaman toinen tuotantokausi. Kahdesta muusta en voi vielä kertoa, mutta kyseessä ei ole kotimaisia tuotantoja.
Suomen ja Pohjois-Suomen elokuvakomissiot hakevat näkyvyyttä Suomelle muun muassa Cannesin ja Berliinin elokuvajuhlilta.
– Kilpailemme suuren kansainvälisen tuotannon saamiseksi Pyhäsalmen kaivosalueelle, missä parhaillaan tehdään Suomen ja Ruotsin yleisradioyhtiöiden yhteistuotantona The White Wall-draamasarjaa.
Kääntyykö ratti, pysyykö virkkuukoukku kädessä?
Tuottaja Ilkka Matila Matila Röhr Production Oy:stä heräsi voittajana viime viikon torstaiaamuna Göteborgissa.
Edellisenä iltana Pohjois-Suomeen sijoittuva rikosdraama Kaikki synnit voitti Göteborgin elokuvajuhlien tv-draamakilpailun. Matilan tuottama rikossarja palkittiin parhaasta käsikirjoituksesta. Palkinnon vastaanottivat käsikirjoittajat, Oulussa työskentelevät Merja Aakko ja Mika Ronkainen.
Matila kohtasi rekrytointiongelman tehdessään viime kesänä Kaikki synnit -rikosdraamaa Oulussa. Tuottajana Matilan toive oli rekrytoida henkilöstöstä mahdollisimman paljon alueelta, mutta osaajien reservi on suppea.
– Soittelin ja pyysin apua Ruotsista ja Virosta, mutta kollegoilla oli sama tilanne kuin meillä.
Valottaakseen tilannetta Matila hyppää ajassa taaksepäin. 1990-luvulla, kun Pohjoisen elokuva- ja mediasäätiötä Poemia luotiin, Matila oli pohjoisessa tekemässä Rukajärventietäsekä Rölli ja metsänhenki-elokuvia. Matila kiersi kaupungeissa ja kunnissa kertomassa tarpeistaan, mutta myös paikallisten mahdollisuudesta olla mukana tuotannossa.
– Silloin pohjoisessa oli media-alan koulutusta, ja me pystyimme työllistämään osaajia. Kun koulutus ajettiin alas, menetimme osaajien reservin.
Matilan mukaan suurin tarve tuotannoissa ei ole erikoisosaajista, vaan avustavan tason audiovisuaalisen alan moniosaajista, osastolta toiselle ketterästi siirtyvistä tekijöistä.
– Paras mahdollinen työntekijä olisi audiovisuaalisen alan osaaja, sellainen, joka ymmärtää tuotannon rytmin ja lainalaisuudet.
Kaikki synnit toisen tuotantokauden kuvaukset jatkuvat Oulussa loppuvuodesta. Talven haasteista ja sisällöllisistä syistä johtuen henkilökuntaa tarvitaan ensimmäistä tuotantokautta enemmän. Matila ei voi paljastaa juonta, mutta kakkoskaudella vaaditaan enemmän käsityötaitajia, timpureita ja ompelijoita.
– Työllistän mahdollisimman paljon viime kesän kuvauksissa olleita työntekijöitä. Kun on laatua tuottava ryhmä koossa, se pidetään kasassa.
Audiovisuaalisen alan positiiviseen ongelmaan on koulutuksen lisäksi muitakin syitä. Tuotannot ovat kasvaneet ja markkinat muuttuneet tuotantoyhtiöille suotuisiksi.
Työtä tuovat suoratoistopalveluiden isolla rahalla tilaamat sarjat, Ylen ulkoistamat sisäiset tuotannot, kannustinjärjestelmä, ulkomaiset tuotannot sekä suomalaisten kiinnostus kotimaisiin elokuviin ja draamasarjoihin, Matila luettelee.