Vuosittain Oysissa synnyttää yli 3 500 äitiä - tänä vuonna luku noussee lähelle 3 700. Synnytys- ja naistentautien klinikan ylilääkäri Pentti Jouppila arvelee, ettei Kuusamon runsaan kahdensadan uuden synnyttäjän tulo tuottaisi vaikeuksia.
Päätös,jonka luottamusmiehet nyt joutuvat tekemään asiasta, on Jouppilan mielestä vaikea ja monisyinen.
Ensinnäkin jo valtakunnan trendi on pienten synnytysyksiköiden lopettaminen.Vuosittain on suljettu pari kolme yksikköä. Viimeksi Pohjois-Suomessa lopetettiin Ivalon yksikkö. Se oli Lapissa ainoa, joka toimi vielä keskussairaaloiden ulkopuolella.
"Silloin kun synnyttäjien määrät ovat pieniä eli heitä on 200-300 vuodessa, on asia monisäikeinen. Paikallisille tasolle yksikkö on tärkeä, koska se on lähellä", Jouppila miettii.
Kuusamossa
riittää osaajia
Toinen tärkeä päätöksen peruste on lääketieteellisen tason ylläpitäminen. Siihen vaikuttaa henkilökunta.On mietittävä saadaanko lääkäreitä paikkaan, jossa päivystysrasite muodostuu kovaksi.
Kolmas peruste on kustannukset. On selvitettävä millaiseksi kustannukset nousevat, jos synnyttäjiä on vain yksi vuorokaudessa. Väkeä on kuitenkin oltava kolmivuoro-, anestesia- ja lasten lääkärivalmiuteen.
Ylilääkäri Jouppila suorastaan kehuu kuusamolaista osaamista.
"Meidän klinikkamme näkökulmasta on lääketieteellinen puoli Kuusamossa hoidettu erittäin hyvin", hän arvioi. "Siellä on kaksi spesialistia ja terveyskeskuslääkäreistä 1 01502 on sellaisia, jotka voivat osallistua päivystystoimintaan."
Ammattitaito, koulutus ja hoidon porrastus ovat Kuusamossa niinikään kunnossa Jouppilan mielestä. "Täältä katsottuna meillä ei ole mitään moitittavaa. Päinvastoin. He käyvät aktiivisesti kouluttautumassa ja ikinä Kuusamossa ei ole ollut yhtä hyvää synnytyslääkäritilannetta kuin nyt."
Kustannuskysymykseen ei Oulusta käsin voi ottaa kantaa, Jouppila sanoo.
Matka voi nousta
300 kilometriin
Jos Kuusamoja sen naapurikuntien synnyttäjät tulisivat Ouluun, voisi matka kaukaisimmista kylistä nousta kolmeensataan kilometriin. Se on samaa luokkaa kuin Ivalosta tulee Rovaniemelle.
Ongelmaksi tulee Jouppilan mielestä tuolloin se, että on ruvettava hakeutumaan Oulun lähelle lasketun ajan lähestyessä. Matkasynnytysten määrä kasvaisi, mutta tuskin oleellisesti. Vaikka parin sadan kilometrin päästä, esimerkiksi Pyhäsalmelta, tullaan Ouluun synnyttämään, on viime vuosina noin 3 500 synnytyksestä keskimäärin viisi tapahtunut sairaalan ulkopuolella.
Kuusamon synnyttäjät mahtuvat hyvin Ouluun, mutta se tarkoittaa kuitenkin 6-7 prosentin lisäystä synnytysmääriin.
"Maksimissaan meillä voi olla 22 synnytystä vuorokaudessa, joskus on ollut vain yksi. Kun synnyttäjien määrä lisääntyy, ajoittain osastolla voi tulla sellainen tungos, joka haittaa äitejä", Jouppila arvelee, mutta vakuuttaa, ettei laajennuksiin mahdollisesti Kuusamosta siirtyvien vuoksi ei tarvitsisi ruveta.
Kaikki Kuusamon synnyttäjät eivät siirtyisi Ouluun. Posiolaiset ja sallalaiset hakeutuisivat todennäköisesti Rovaniemelle. Jos taivalkoskelaiset ja kuusamolaiset synnyttäjät tulisivat Ouluun, se merkitsisi vain vähän yli puolta synnyttäjää vuorokautta kohti.
"Erittäin monimutkainen asia on Kuusamossa päätettävänä ja samalla hyvin tunneherkkä asia", Jouppila arvelee. "Olen itse ollut Kuusamossa kunnanlääkärinä ja tiedän ne olosuhteet."