Oulun kaupunki on tipauttamassa yhden kerroksen pois ylimmästä hallinnostaan. Oulu virtaviivaistaa toimintojaan ja luopuu kolmesta apulaiskaupunginjohtajasta sekä hallintojohtajasta parin vuoden sisällä. Tehtäviä hoitaneet henkilöt jatkavat muissa tehtävissä.
Apulaiskaupunginjohtajien karsiminen ja uuden organisaation luominen herättää kysymyksen niin kutsutusta pormestarimallista, joka on ollut käytössä esimerkiksi Tampereella pian kahdeksan vuotta.
Eikö myös Oulussa avautuisi tilaisuus kokeilla pormestaria, kun vanha malli pyyhkäistään sivuun? Oulussa kannattaisi käytännössä selvittää, lisääkö vaaleilla valtuustokaudeksi valittava pormestari kiinnostusta kuntapäättämistä kohtaan. Pormestari toimisi kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja kaupunginjohtajana.
Pormestari on demokraattinen instituutio, sillä tehtävästä voidaan erottaa, mikäli poliittista luottamusta ole. Tämä toisi aivan uuden asetelman kaupungin päätöksentekoon. Vallan mukana tulisi mitattavissa oleva vastuu. Valtuustoryhmät voisivat nimetä omat pormestariehdokkaansa kuntavaaleihin.
Valtuuston poliittisten ryhmien päätös pomoportaan kutistamisesta on järkevä. Toiminta tehostuu ja säästöjä syntyy jonkin verran. Samalla päätös toimii esimerkkinä, kun kaupunki joutuu etsimään yhä uusia tehostamiskohteita.
Valtuustoryhmät sopivat myös poliittisista virkanimityksistä luopumisesta. Oikea jäsenkirja ei siis takaa virkaa, vaan hakijan pätevyys. Ajatus on jalo, mutta poliittisin perustein jaetut paikat ovat kuuluneet kunta-alalle iät ajat. Luopuminen voi olla tuskallista, vaikka erittäin tervetullutta.
Pääkirjoitus