Oulussa Heinäpään täydennysrakentamisen toteutusselvitys on hyväksytty. Taloyhtiöt voivat nyt pohtia omasta näkökulmastaan ratkaisuja mahdollisen täydennysrakentamisen osalta.
Monessa taloyhtiössä mietitään laajamittaisia peruskorjauksia. Aina korjaaminen tai uudistaminen ei ole teknistaloudellisesti järkevää. Jos kaupunki on valmis kaavoittamaan tontille lisärakennusoikeutta, kannattaisiko rakennus jopa purkaa ja hyödyntää lisärakennusoikeus rakentamalla laajempi rakennuskokonaisuus?
Kannattavan lisärakentamisen mahdolliset positiiviset vaikutukset eivät rajoitu pelkästään taloyhtiöön ja sen osakkaisiin. Vaikutus on alueellinen.
Lisä- ja täydennysrakentaminen on edullista kunnille, koska olemassa olevia investointeja infraan ja palveluihin voidaan käyttää entistä tehokkaammin.
Kuntien kannattaa tukea taloyhtiöiden lisärakentamista ja pienten huonokuntoisten rakennusten uusimista monin tavoin. Suunnittelutuki, maankäyttömaksun oleellinen alentaminen tai poisto kokonaan, täydennysrakentamiskorvaus ja maankäytön tehokkuuden oleellinen kasvattaminen ovat kaikki kuntien päätettävissä.
Asukkaiden ja taloyhtiöiden kannalta hankkeiden kannattavuus riippuu ensisijaisesti rakennusoikeuden määrästä ja arvosta sekä parkkipaikkojen uudelleenrakentamistarpeesta. Kun taloyhtiö voi rahoittaa merkittävän osan korjaushankkeistaan lisärakentamisen tuotolla, kasvaa kiinnostus lisärakentamishankkeeseen.
Keinoja lisärakentamisen toteuttamiseen on jo olemassa. Lisäksi lainsäätäjä on jo ryhtynyt toimiin purkavan uusrakentamisen helpottamiseksi. Lakimuutosehdotus mahdollistaisi purkavaan uusrakentamiseen ryhtymisen 4/5 määräenemmistöpäätöksin. Edellytykset ovat tiukat. Eduskuntaan esityksen on arvioitu menevän lokakuussa ja odotellaan, josko uusi lakimuutos tulisi voimaan jo 1.1.2019.
Suunnitelmallinen kiinteistönpito ja se, että taloyhtiöllä on olemassa oma strategia, helpottavat päätöksenteossa ja hallituksen on helpompi toimia johdonmukaisesti. Niin lisä- ja täydennysrakentamishankkeen kuin purkavan uusrakentamisen kokonaiskesto tai jo pelkästään hankesuunnitteluvaihe on asemakaavamuutosprosesseineen huomattavasti pidempi kuin perinteisen peruskorjaushankkeen.
Vaihtoehtoa kannattaakin lähteä selvittämään hyvissä ajoin. Edellä mainitut hankkeet ovat haasteellisia, mutta niiden tarjoamia mahdollisuuksia kannattaa pohtia rinnan korjaushankesuunnittelun kanssa tai jo aiemmin, kun taloyhtiössä valmistellaan strategiaa.
Johanna Laitala
toiminnanjohtaja
Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.