Tulospalkkauskokeilu on järkevöittänyt terveydenhuollon työtapoja usealla paikkakunnalla. Torstaina pidetyssä seminaarissa Espoon Otaniemessä kävi ilmi, että eurobonus - vaikka pienikin - on omiaan panemaan vauhtia jäykkien työtottumusten sorvaukseen.
Työministeriön ja Teknillisen korkeakoulun kaksi vuotta sitten pystyyn lykkäämä tulospalkkauskokeilu terveydenhuollossa norjisti luutuneita organisaatioita Espoon, Oulun ja Turun kaupungeissa sekä Kainuun ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireissä.
Oulussa Kaijonharjun alueella tulospalkkausporkkanalla purettiin hammasjonot katsomalla asiakaskuntaa uusin silmin.
- Meillä ryhdyttiin miettimään, ketkä hammashoitoa oikein tarvitsevat. Kävi ilmi, että nuoria, hyvähampaisia koululaisia ja opiskelijoita tarkistetaan ihan turhaan joka vuosi, kun iäkkäämpi väki jonottaa. Käytäntöä muutettiin niin, että 9-17-vuotiaat käyvät nyt tarkistuksessa vain joka kolmas vuosi. Seurauksena on, että ei-kiireellisen hoidon jonoja ei oikeastaan ole, Oulun hammashuollon ylihammaslääkäri Sakari Kärkkäinen sanoo.
Jonot supistuivat
Kärkkäinen sanoo, ettei työmenetelmien muutos ole vaikuttanut sen radikaalimmin hammasvastaanoton päivärutiineihin - tosin ilman tulospalkkausta sitä tuskin olisi hänen mielestään tällä aikataululla tehty.
- Oulun kaupunki varasi kokeiluun maksimissaan 5 prosenttia ylimääräistä rahaa yksikön palkkasummasta. Onnistumismittareilla, kuten jonojen lyhenemisellä mitattuna kukin Kaijonharjun hammashoitolan työntekijä saa lopulta 3,8 prosentin könttäbonuksen palkkaansa.
Yhteensä varoja kokeiluun kului siten reilut 10 000 euroa, Kärkkäinen laskeskelee. Kaijonharjun vastaava hammaslääkäri Erja Alatalo sanoo uudistuksen tuoneen kiitosta asiakkailta.
- Kun ei-kiireelliseen hammashoitoon oli ennen 4-5 kuukauden jonot, nyt tarkistukseen pääsee parissa kolmessa viikossa. Asiakkaat ovat yllättyneet ja moni on kysynyt, miten tämä on mahdollista, Alatalo kuvaa.
Hammaslääkärin mukaan nuoret eivät muutoksessa suinkaan joutuneet vanhemman väen alle, sillä koululaisten hampaita hoidetaan toki silloin, kun on tarvis.
— Kolmen vuoden välein tehtävässä ikäluokkatarkistuksessa katsotaan, ketkä ovat tiiviimpää hoitoa vailla. Nuortenkin hampaita tarkistetaan vaikka puolen vuoden välein. Lisäksi tietenkin välittömään tarpeeseen ovat olemassa päivystysajat, Alatalo tarkentaa.
Ei selkänahasta
Oulun Kaijonharjussa uusi systeemi saa jatkua, ja toinenkin oululaispiiri on sen ottanut omakseen. Vaikka bonuseuroja ei Alatalon mukaan ole vielä palkkakuitissa näkynytkään, henkilökunnan edustaja on tyytyväinen.
- Ei summa ole niin iso, että sen vuoksi tätä uudistusta on meillä kannatettu. Järkevöityneitä työtapoja ei ainakaan toistaiseksi ole revitty meidän selkänahastamme, hän huomauttaa. Kärkkäinen on samaa mieltä.
- Vaikka hammashoitolan läpi kulkee uudistuksen vuoksi nyt noin 200-250 potilasta enemmän kuin ennen uudistusta, työt on jyvitetty niin, ettei työkuorma ole kasvanut, ylihammaslääkäri kuvaa.