Syksyllä 1990 Suomeen rantautunut asumisoikeusjärjestelmä elää ja voi melko hyvin. Koko maassa näitä asuntoja on noin 32 000. Rakentamisen ja tonttien kova hintataso ovat hyydyttäneet uudisrakentamisen 1990-luvun huippuvuosista, vaikka kysyntää olisi.
Ensimmäinen asumusoikeustalo valmistui lähes tasan vuosi lain voimaan tulon jälkeen 15 vuotta sitten Rovaniemelle Sudentie 9:ään. Asokotien omistuksessa olevassa talossa on vielä viisi alkuperäistä asukasta 25:stä asunnosta. Melkein puolta Suomen markkinoista hallitsevan yhtiön asuntojen käyttöaste hipoo sataa prosenttia, vain Oulussa vapaita asuntoja on muuta maata enemmän.
"Meidän koko Suomen keskimääräinen käyttöaste on 99,50 prosenttia, eli paljon on kysyntää. Enemmänkin niitä voisi olla, mutta nykyiset rakentamisen ja tonttien hinnat ovat niin kovia, että me tai kukaan tuottaja ei kovin paljoa näitä tällä hetkellä tee", kertoo viestintäpäällikkö Päivi Karvinen Asokodeista.
Asokodeilla on Oulussa yhteensä 670 asuntoa , Rovaniemellä 173 ja Haukiputaallakin vielä 32 asuntoa. Viikolla Oulussa oli 14 vapaata asuntoa, Rovaniemellä neljä. "Oulussa on kaikilla tuottajilla vähän enemmän vapaina kuin muualla." Vantaalla ja Helsingissä käyttöaste on käytännössä sata prosenttia.
Hinta houkuttelee
Asumisoikeusasuminen sijoittuu asumismuotona vuokra- ja omistusasumisen väliin. Niiden kohtuuhintaisuus houkuttelee. Karvisella on edessään Oulun Meritullin alueella sijaitsevan Tervaraitin kohteen hintatiedot. Asumisoikeusmaksu on keskimäärin 225 euroa neliöltä, kun samalla alueella kovan rahan 45 neliön kaksio maksaa noin 120 000 euroa, eli 2 700 euroa neliöltä.
"Tässä hintaero on melkoinen. Tosin käyttövastike näissä meidän asunnoissa on isompi kuin omistusasunnoissa. Mutta siihen liittyy myös se, että näissä taloissa pidetään huolta kiinteistökorjauksista, eikä asukkaille tule tällaisia remonttikustannuksia niin kuin osakeyhtiötaloissa."
Karvisen mielestä asumisoikeusasunnon houkuttelevuus riippuu vähän kohderyhmästä.
"Jos ajatelleen nuoria ihmisiä, niin harvalla nuorella tai nuorella perheellä on varaa ottaa kovin isoa lainaa. Siinä mielessä tämä asumismuoto ajaa paikkaansa, että tässä saa pienemmillä kustannuksista isomman asunnon käyttöönsä. Esimerkiksi 45-neliöinen kaksio Meritullista, joka vaatii lainaa 120 000 on nuorelle aika iso määrä."
"Asumisoikeusasunnossa joutuisit ottamaan samankokoisesta asunnosta 10 000 euroa lainaa, niin siinä on se juju nuorelle ihmiselle. Moni nuorista ottaa lainaa asumisoikeusmaksulle, säästää sen ja siinä on jo pesämuna omistusasuntoa varten, tavallaan välivaiheena."
Varallisuusraja poistui
Viime vuoden alusta voimaan tullut lakimuutos poisti 55 vuotta täyttäneiltä varallisuusrajan - asumismuodossa ei tulorajoja ole lainkaan.Varallisuusraja (60 000 euroa) on ollut ongelma erityisesti iäkkäämmille.
"Sen poistuminen on tehnyt mahdolliseksi, että vanhemmatkin ihmiset pääsevät näihin asuntoihin. Moni on käyttänyt tätä. Jos on esimerkiksi tullut eteen iso remonttilaina omistusasunnossa ja ikää on sen verran, ettei halua tai uskalla ottaa lainaa enää, niin he ovat siirtyneet meille."