Väkilukuun suhteutettuna Oulussa on enemmän kehitysvammaisia kuin muissa suurissa kaupungeissa.
Kuuden suurimman kaupungin vertailu kertoo, että vuonna 2007 Oulussa oli 767 kehitysvammaista, mikä on noin 0,58 prosenttia kaupungin väestöstä. Esimerkiksi Espoossa kehitysvammaisia on lähes saman verran, vaikka kaupungissa on satatuhatta asukasta enemmän kuin Oulussa.
Keskimäärin kehitysvammaisia on koko maassa 0,40 prosenttia väestöstä.
Kehitysvammaisten määrää Oulussa saattaa selittää se, että ympäristökunnista ja syrjäseuduilta muutetaan parempien palvelujen perässä Ouluun, kaupungin asumis- ja päivätoimintapalvelujen palvelupäällikkö Lea Järvenpää arvioi.
"Oulussa on suurena keskuksena laajat kehitysvammahuollon palvelut. Ympäristökuntien perheet, joissa on kehitysvammaisia, hakeutuvat meille palvelujen perässä", Järvenpää sanoo.
Lain mukaan kehitysvamma tarkoittaa viivästymistä kehityksessä, jolloin kehitys on estynyt tai häiriintynyt raskauden, synnytyksen tai lapsuuden aikana. Kehitysiäksi on mitoitettu 18 vuotta.
Menot kasvaneet kahdeksan prosenttia
Kaupunki satsasi viime vuonna kehitysvammaisten hoitoon 14 miljoonaa euroa, mikä on kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän.
Oululaiset maksavat suurimmista kaupungeista eniten kehitysvammaisten hoidosta. Kuuden kaupungin vertailussa jokainen kuntalainen maksaa kehitysvammahuollosta keskimäärin 94 euroa vuodessa. Oulussa summa per kuntalainen on puolestaan 108 euroa.
"Meillä saa runsaasti palveluita ja meillä on myös runsaasti kehitysvammaisia, minkä takia kustannukset ovat korkeammat", Lea Järvenpää sanoo.
"Oleellista on, että itse asiakkaalta ei peritä maksua hoidosta, opetuksesta tai ohjauksesta. Ylläpidosta, esimerkiksi ruuasta ja asumisesta peritään kuitenkin maksu."
Suurin osa eli neljä viidestä kehitysvammaisesta käyttää erityispalveluja. Oulun kaupunki järjestää muita kaupunkeja enemmän kehitysvammaisten hoitoa itse, kun esimerkiksi Tampereella kaikki kehitysvammaisten palvelut hankittiin viime vuonna ostopalveluina.
Oulussa ostopalveluina hankitaan erityisesti laitospalveluja Tahkokankaalta ja Nuorten ystävät ry:ltä.
Avohoito lisääntyy Oulussa
Oulun tavoitteena on vähentää laitoshoitoa. Muihin kaupunkeihin verrattuna Oulussa onkin vähemmän laitoshoidossa olevia kehitysvammaisia.
"Kevyemmässä päässä on tukiasuminen, jossa kehitysvammainen asuu itsenäisessä asunnossa. Häntä käydään katsomassa keskimäärin kerran viikossa. Tarkoituksena on päästä raskaasta laitoshoidosta kohti kevyempää hoitoa", Järvenpää kertoo.
Kuuden kaupungin niin kutsutun Kuusikko-työryhmän raportti kertoo myös, että Oulussa aikuiset kehitysvammaiset asuvat muita kaupunkeja harvemmin omien vanhempiensa luona. Moni haluaa itsenäistyä ja muuttaa omilleen. Kolme viidestä aikuisesta kehitysvammaisesta asuu Oulussa kunnan järjestämässä yksikössä.
Oululaisen Heinälohen asumisyksikön vastaava ohjaaja Maija Hanhela kertoo, että tuettuihin asuntoihin on muuttanut runsaasti 20-25-vuotiaita kehitysvammaisia.
"Nuorilla on kova kiire itsenäistyä ja oma asunto on monelle todella tärkeä. Heillä on samanlainen oikeus itsenäistymiseen kuin muillakin", Hanhela sanoo.
"Opettelemme asukkaiden kanssa esimerkiksi, miten Kelalla asioidaan tai miten tehdään itselle ruokaa."