Oulussa ei haluta maksaa yli­mää­räis­tä ark­ki­teh­tuu­ris­ta

Sanalla grynderi on kansan kielessä epäilyttävä kaiku. Sehän on se ahne, joka rakensi sieluttomat 1970- ja 1980-lukujen kerrostalot lähes jokaiseen Suomen kaupunkiin.

Hartela-Forum Oy:n toimitusjohtaja Raimo Pahkala ei nyrpistele uusimmallekaan arkkitehtuurille, kunhan se vain käy kaupaksi.
Hartela-Forum Oy:n toimitusjohtaja Raimo Pahkala ei nyrpistele uusimmallekaan arkkitehtuurille, kunhan se vain käy kaupaksi.
Kuva: Venla Tornberg

Sanalla grynderi on kansan kielessä epäilyttävä kaiku.

Sehän on se ahne, joka rakensi sieluttomat 1970- ja 1980-lukujen kerrostalot Ouluun, Turkuun ja lähes jokaiseen Suomen kaupunkiin.

Oulussa grynderiyteen liittyy myös vienoa savun hajua Rantakadun historiasta.

Hiljalleen rapistuvat betonilaatikot pistävät esteetikkojen silmään. Nettipalstoilla uhotaan nimimerkin takaa, että useimmat talot Oulun Heinäpäästä, Tuirasta ja Koskenniskasta joutaisi purkaa.

Sitten seuraa hankalampi osuus. Valtaosa ihmisistä viettää myös näissä asunnoissa ihan täysipainoista elämää. He tuntevat muistoesinein koristellut betonikennonsa kodeiksi.

Väärin tunnettu, vai?

Rakennusliike Hartela-Forumin oululaista toimitusjohtajaa Raimo Pahkalaa ei häiritse, jos häntä kutsuu grynderiksi.

Sana tarkoittaa urakoitsijaa, joka hankkii sopivan tontin, perustaa asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön ja rakentaa tai rakennuttaa rakennukset valmiiksi.

Juuri tätä työtä Hartela-Forum Oy tekee. Se rakentaa oululaisille sellaisia asuntoja, joita he haluavat ostaa.

”Jos ostajat toivovat rakennustaidetta, teemme mielellämme myös sitä”, Pahkala lupaa.

Toimitusjohtaja näkee gryndauksen jopa laatutekijänä. Yhdellä toimijalla on silloin koko prosessi valvonnassaan suunnitteluvaiheista talon valmistumiseen saakka, ja vielä kymmenen vuotta sen jälkeen.

Keskustassa kallista

Yleisesti tiedetään nyrkkisääntö, että talo esikaupunkialueella on neliöhinnoiltaan halvempi kuin vastaava talo keskustassa tai sen tuntumassa.

Vaihtelua ei aina voi selittää tonttikustannuksilla. Käytännössä rakentajayhtiölle voi jäädä keskeisillä paikoilla isompi siivu voittoa, jos kustannukset muuten pysyvät kurissa.

Pahkalan mukaan tylsää arkkitehtuuria saattaa syntyä myös, jos tontista maksetaan liikaa tarjouskilpailussa ja taloudellisen yhtälön paikkaamiseen lähdetään kustannuksia minimoimalla.

”Tosin parhaaseen taloudelliseen tulokseen pääsee yleensäkin tylsän näköisellä rakentamisella, elleivät asiakkaat ole valmiita maksamaan arkkitehtuurista.”

Arkkitehdit tietysti mielellään lisäisivät tähän väliin rakennustaiteellista laatua sopivaan hintaan, vaan ketä kiinnostaa, ellei ole pakko.

Oulussa kokemus on osoittanut, että jos asunnon ostajille tarjoaisikin vaihtoehdoksi uutta, erikoista ja kunnianhimoista, useimmat päätyvät turvalliseen normiratkaisuun uskallus- ja kustannussyistä.

Hartela-Forumin tämänhetkisistä Oulun-kohteista merkittävimmän, Lasaretinväylän alueen, yhtiö sai rakennettavakseen kaupungin järjestämän tontinluovutuskilpailun perusteella 2009.

Tontti luovutettiin parhaan konseptin ja alueelle parhaiten sopivan suunnitelman laatijalle ennalta määritellyillä ehdoilla.

Oulu pakotti käytännössä rakennusyhtiön samalla toteuttamaan myös alueen yleishyödyllistä rakentamista vanhan sähkölaitoksen ympäriltä.

Lue lisää lauantain Kalevassa olevasta Näkökulmia kaupunkiin -sarjan jutusta.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – löydä suosikkisi klassikoiden ja uutuuksien joukosta.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä