Kaupunginhallitus esitti maanantaina Oulun kaupunginvaltuustolle, ettei kallioparkista järjestetä kansanäänestystä. Päätös syntyi äänin 8-4 yhden ollessa poissa. Kansanäänestyksen kannalla olivat kaupunginhallituksessa vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat.
Aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä on tehnyt 23 valtuutettua. Sen ensimmäinen allekirjoittaja oli valtuutettu MikkoViitanen (vas.). Allekirjoittajien joukossa ovat kaikki 11 vasemmistoliiton ja kolme perussuomalaisten valtuutettua. Lisäksi aloitteen on allekirjoittanut yhdeksän vihreiden valtuutettua 11:stä.
Kallioparkista on luovutettu kaupungille myös vastustava kansalaisadressi, jonka allekirjoitti 17 530 henkilöä, joista oululaisia ilmoitti olevansa 14 885.
Kaupunginhallitus laski kansanäänestykselle kielteisen kantansa tueksi myös äänestykselle hintaa. Vuoden 2008 kunnallisvaalit maksoivat noin 303 000 euroa. Jos kansanäänestys hoidetaan vastaavalla organisaatiolla, kustannusten arvioidaan jäävän hieman alhaisemmiksi 280 000-300 000 euroon.
Jos äänestyspaikkojen ja vaalilautakuntien määrää vähennetään merkittävästi, kustannukset voidaan painaa 200 000-240 000 euroon.
Kaupunginhallitus totesi, että kunnallinen kansanäänestys olisi aina neuvoa-antava. Sen lopputulos ei sido oikeudellisesti kunnan viranomaisia. Kansanäänestyksestä päättää aina valtuusto eikä kansanäänestystä voi järjestää kunnallisvaalien tai valtiollisten vaalien tai valtiollisen kansanäänestyksen yhteydessä.
Kunnallisessa kansanäänestyksessä äänestäjät vastaisivat valtuuston asettamiin vaihtoehtoihin. Yhtenä vaihtoehtona pitää olla se, ettei äänestäjä kannata mitään esitetyistä vaihtoehdoista. Periaatteessa kansanäänestys voidaan toteuttaa osassa tai koko kaupungissa.
Kansanäänestysaloite saadaan valtuuston käsittelyyn, jos vähintäänkin 5 prosenttia kunnan äänioikeutetuista niin haluaa. Oulussa on 110 000 äänioikeutettua, joten raja on 5 500 oululaista äänioikeutettua. Laajassa vastustavassa adressissa ei vaadittu kansanäänestystä.
Kaupunginhallitus voisi järjestää kansanäänestyksen myös omasta aloitteestaan tai valtuustoaloitteen pohjalta. Myös neljäsosa valtuutetuista voi saada aikaan ylimääräisen kokouksen jonkin asian tiimoilta. Oulussa on 67 valtuutettua, joten tarvitaan 17 valtuutettua asian tuomiseksi käsittelyyn.
Kansanäänestysasian käsittely edellyttää kaupunginhallituksen valmistelua.
Valtuustoaloite on oikeudelliselta luonteeltaan toivomus. Näin se ei edes velvoittanut kaupunginhallitusta tekemään valtuustolle esitystä kansanäänestyksestä. Niinpä kaupunginhallitus saattoi todeta, ettei se valmistele asiaa valtuuston käsittelyyn.
Jos kaupunginhallitus olisi suhtautunut myönteisesti kansanäänestykseen, valtuuston ratkaistavaksi olisi jäänyt lopulta, järjestetäänkö kansanäänestys vai ei.
Jos valtuutetut haluavat ylimääräisen kokouksen pohtimaan, järjestetäänkö kallioparkista kansanäänestys vai ei, niin vähintäänkin 17 valtuutetun pitää esittää valtuuston puheenjohtajalle pyyntö ylimääräisestä kokouksesta. Valtuuston puheenjohtaja määrää tuolloin ylimääräisen kokouspäivän.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja vastavuoroisesti antaa kaupunginjohtajan tehtäväksi valmistella luonnoksen kansanäänestyksen suorittamisesta. Luonnos menee kaupunginhallitukseen, joka vie sen edelleen valtuustoon. Valtuusto päättää lopulta, järjestetäänkö kansanäänestys vai hylätäänkö asia.