Suomen Kiinteistöliiton vertailun mukaan Oulussa on maan neljänneksi edullisimmat asumiskustannukset. Vain Kouvolassa, Tampereella ja Porvoossa asuminen on halvempaa. Hämeenlinnalaiset maksavat asumisestaan eniten, lähes 50 000 euroa vuodessa.
27 kaupungin vertailussa kiinteistöveroihin ja kunnallisiin maksuihin menee oululaisasunnossa vajaat puolitoistaeuroa neliöltä kuussa. Sähkö maksaa kymmenen senttiä, ja kaukolämpö noin 50 senttiä neliöltä kuussa. Lähes yhtä paljon kuluu veteen ja jäteveteen. Kun tähän ynnätään vielä jätehuolto- ja sähkölaskut sekä rakennuksen ja tontin kiinteistövero, saadaan oululaisasumisen neliöhinnaksi 1,439 euroa kuukaudessa.
Vertailun esimerkkitaloksi otettiin kaupungin ruutukaava-alueella omalla tontillaan sijaitseva 30-vuotias, 10 000 kuution kerrostalo, jossa on 40 asuntoa. Keskimääräiseksi neliön kuukausihinnaksi saatiin 1,54 euroa. Kalleimman kaupungin, Hämeenlinnan kulut nousivat kuukaudessa 1,72 euroon.
Vertailukaupungeista myönteisin kehitys tapahtui Torniossa, joka luovutti viimevuotisen kärkipaikkansa Hämeenlinnalle kaukolämpöhintojen laskettua. Torniossa asumisen kuukausihinta on nyt 1,64 euroa. Ankaria asuinrakennusten verottajia taas ovat Ylivieska, Rovaniemi ja Lahti.
Jos tutkimuksessa olisi huomioitu lämmitystarve-erot, kuten tuulisuus ja ulkolämpötilat, korostuisi rannikkokaupunki Oulun lämmityskustannusten edullisuus entisestään.
Tulos ei ole yllätys Oulun Energian kaukolämmöstä ja myynnistä vastaavalle myyntipäällikkö Oiva Välikankaalle, joka selittää hintaa muun muassa energian yhteistuotannolla.
"Oulussa kaukolämmön hinta on kilpailukykyinen. Oman energiatuotantomme turvin sekä lämpöä ja sähköä yhteistuotannossa tuottaen olemme pystyneet hinnoittelemaan kaukolämmön edulliseksi."
Tulos mairittelee
Oulun Energiaa
Yhteistuotannossa voimalaitoksen käyttämästä polttoaineen energiasta saadaan hyötykäyttöön noin 90 prosenttia. Hukkaan menevä, noin kymmenen prosentin siivu lasketaan savukaasuhäviöksi.
"Erikseen tuotettuna esimerkiksi sähkön tuotantoon tarvittavasta polttoaineesta hyötykäyttöön saataisiin noin 40 prosenttia", Välikangas lisää.
"Kun verrataan Oulun Energian kanssa samankokoisia toimijoita ja otetaan huomioon ympäristöolosuhteet, niin tulos on mairitteleva", energiakaupan johtaja Jouko Isoviita kiittelee.
Välikankaan mukaan suurimmat kaupungit suosivat yhteistuotantoa. Oulussa pääpolttoaine on turve, toiseksi tärkeimmäksi nousee puu eri muodoissaan.
Oululaisista noin 80 prosenttia ottaa lämmityksensä 450 kilometriä pitkästä kaukolämpöverkosta. Muutaman vuoden kaukolämpöverkkoon ovat kuuluneet myös Oulunsalon ja Kempeleen uudisalueet. Vanhimmilta omakotitaloalueilta, kuten osasta Karjasiltaa, Toppilaa, Pateniemeä ja Kuivasjärveä, kaukolämpöverkko uupuu. Iinatissa ja Saarelassa käytetään lämmityslähteenä lähinnä sähköä.
Vapautuneista sähkömarkkinoista huolimatta sähkön kokonaiskustannusten ero noteerattiin vertailussa yllättävän suuriksi. Sähkön listahintojen erot heijastelevat sitä, etteivät markkinat toimi. Liitto ehdottaakin asumiskustannusten nostamista kunnallisvaalien teemaksi.