Vangin osallistuminen vankilassa tehtävään uusintarikoksen riskianalyysiin on vähitellen tulossa myös Suomeen. Uusintarikoksen riskiä kartoittava analyysi perustuu keskusteluihin, joita vanki käy yhdessä mm. psykologin ja sosiaalityöntekijän kanssa.
Riskianalyysin teosta on eniten kokemuksia Kanadassa ja Britanniassa.
"Kun asiakas osallistuu riskianalyysiin, hän myös saa tiedon siitä, millä todennäköisyydellä hän voi joutua uusintarikoksen takia vankilaan esimerkiksi vuoden kuluessa vapautumisestaan", kuvailee Kanadan kriminaalipoliittisen tutkimusyksikön johtaja James Bonta.
Suomen vankiloissa riskianalyysin soveltamisessa ollaan vielä menetelmien kehittämisvaiheessa. Sitä ryhdytään tekemään vähitellen viidessä vankilassa muun muassa Oulussa.
"Näiden vankiloiden kautta menevät nykyisin kaikki vangit, joiden tuomio on vähintään kaksi vuotta", kertoo oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston osastopäällikkö Esa Westerbacka. Uusintarikollisuuden vähentämiskeinoja pohdittiin kansainvälisessä vankeinhoidon ja kriminaalihuollon seminaarissa Vantaalla. Torstaina päättyneen kaksipäiväisen kokouksen järjesti oikeusministeriö.
"Riskianalyysi voi osoittaa esimerkiksi, että vanki on vuoden sisään takaisin vankilassa 80 prosentin todennäköisyydellä, jos hän ei tee mitään asioidensa parantamiseksi. Riskianalyysiä voidaan käyttää positiivisella tavalla hyväksi", Bonta korostaa.
"Tieto todennäköisyydestä voi olla hyvin motivoivaa asiakkaan osallistumiselle asioidensa parantamiseen. Asiakashan on itse kertonut analyysiä tehtäessä esimerkiksi, että ”minulla on viinaongelma ja tappelen kotona”." "Asiakkaalle pannaan pöydälle tiedot ongelma-alueista ja kysytään, haluaako hän jatkaa entiseen malliin vapauduttuaan. Jos hän ei halua jatkaa tällaista elämää, kysytään, olisiko yhdessä työskenneltävä asioiden muuttamiseksi. Jos vastaus on kyllä, voidaan arviointiprosessia käyttää yhdessä myönteisellä tavalla."