Oulussa 10 pro­sent­tia asuk­kais­ta käyttää 81 pro­sent­tia sote-pal­ve­luis­ta – "Tar­vit­sem­me ny­kyis­tä toi­mi­vam­paa hoidon por­ras­tus­ta myös vas­tuul­li­sen ta­lou­den­hoi­don kan­nal­ta"

Väestön ikääntyminen, lääketieteen kehitys ja väestön kasvu kasvattavat erikoissairaanhoidon jonoja.

Oulu ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tekevät yhteistyötä, jossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja katsotaan yhtenä kokonaisuutena.
Oulu ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tekevät yhteistyötä, jossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja katsotaan yhtenä kokonaisuutena.
Kuva: Anu-Maija Kärjä

Väestön ikääntyminen, lääketieteen kehitys ja väestön kasvu kasvattavat erikoissairaanhoidon jonoja. Palveluiden kysynnän kasvu näkyy erityisesti ensihoidon, yhteispäivystyksen ja vuodeosastojen korkeana käyttöasteena.

Oulun kaupungissa 10 prosenttia asukkaista käyttää 81 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Oulu ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tekevät yhteistyötä, jossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja katsotaan yhtenä kokonaisuutena asiakkaan ja potilaan näkökulmasta. Hanke etenee myös muihin Pohjois-Pohjanmaan kuntiin.

Kaupungin ja sairaanhoitopiirin potilastiedot yhdistettiin viime syksynä. Tavoitteena on peruspalveluja ja perusterveydenhuoltoa vahvistamalla laskea erikoissairaanhoidon kysyntää. Tiedon kulku aiotaan tulevaisuudessa varmistaa siirtymällä yhteiseen potilastietojärjestelmään.

Torstaina pidetyssä seminaarissa käytiin läpi integraatiohankkeen taustaa ja yli 75-vuotiaiden palveluketjuja.

– Meillä on yhteiset asiakkaat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa ja vahva tahtotila tuottaa yhdessä yhä parempia ja vaikuttavampia palveluja, sanoo Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo–Katajisto.

Säästöjä löydettävä

Sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma tähdentää, että jos mitään ei tehdä, erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä jatkaa kasvuaan.

– Paitsi palvelujen saatavuuden vuoksi, tarvitsemme nykyistä toimivampaa hoidon porrastusta myös vastuullisen taloudenhoidon kannalta.

Yli 75-vuotiaiden palvelut on kallein palveluketju ja kasvava toimialue, jossa potilaat ajautuvat helposti erikoissairaanhoidon piiriin. Seuraavaksi pureudutaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä lasten ja nuorten raskaampiin sote-palveluihin.

Luoman mukaan on tärkeää, ettei Oulun kaupungin kanssa aloitettu pilotti jää ainoaksi. Nyt on löydetty uusia työkaluja ja tehty keskeisiä havaintoja. Työ jatkuu muiden kuntien kanssa. Kuntien yhteinen seminaari aiheesta pidetään jo tässä kuussa.

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen on iloinen integraatiohankkeen etenemisestä.

– Olemme vuosikausia pohtineet, mikä on potilaan oikea hoitoketju – milloin on aika lähettää potilas erikoissairaanhoitoon ja missä ja millä tavalla hoito jatkuu perusterveydenhuollossa. Nyt olemme konkreettisesti etenemässä tässä asiassa.

Integraatiohankkeessa on tavoitteena tunnistaa riskiasiakkaat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja vahvistaa hoitoketjujen alkupäätä. Samalla tavoitellaan erikoissairaanhoidon kustannusten vähenemistä.

Ikäihmisten palveluiden kustannus Oulussa on nyt 168 miljoonaa vuodessa. On esitetty muun muassa, että hyvinvointikeskuksissa tai -pisteissä tehtäisiin yli 65-vuotiaille oululaisille hyvinvointiarvio ja ikäihmisten kotona asumista tuettaisiin nykyistä paremmin.

Sairaanhoitopiiri ja kaupunki perustavat yhteyskeskuksen, jonka kautta päivystyksen, ensihoidon, palveluasumisen ja kotihoidon työntekijät saavat nopeasti yhteyden sairaanhoitajaan ja lääkäriin.

Ilmoita asiavirheestä