Ou­lun­sa­los­sa jär­vi­syy­hyä

Useat Oulunsalon Papinjärvellä ja Varjakan rannassa uineet ihmiset ovat kärsineet järvisyyhystä. Se ilmenee allergian kaltaisena kiusallisena kutinana iholla. Järvisyyhy ei kuitenkaan ole ihmisille vaarallinen.

Papinjärvellä ja Varjakan rannassa uineet ovat kärsineet järvisyyhystä.
Papinjärvellä ja Varjakan rannassa uineet ovat kärsineet järvisyyhystä.
Kuva: Vuoma Laura

Useat Oulunsalon Papinjärvellä ja Varjakan rannassa uineet ihmiset ovat kärsineet järvisyyhystä. Se ilmenee allergian kaltaisena kiusallisena kutinana iholla. Järvisyyhy ei kuitenkaan ole ihmisille vaarallinen.

Järvisyyhyn aiheuttaa imumadon toukka, joka elää loisena kotiloissa. Se irrottautuu isännästään kiinnittyäkseen uuteen isäntään eli piisamiin tai vesilintuun. Toukka voi kuitenkin vahingossa eksyä ihmiseen, mutta se ei pysty elämään ihmisessä.

Oulun seudun ympäristövirastosta kerrotaan, että uimista Papinjärvellä ja Varjakassa kannattaa välttää. Ainakin rantojen ruovikot kannattaa kiertää, sillä kotilot elävät kasvuston seassa.Toukkien aiheuttaman kutinan voi estää myös siten, että kuivaa itsensä uinnin jälkeen karkealla pyyhkeellä tai peseytyy heti uinnin jälkeen kunnolla.

Sinilevää Pohjois-Pohjanmaan vesistöissä ei ole vielä tavattu. "Tämä on ihan tyypillinen tilanne, että alkukesästä leväesiintymiä ei vielä ole. Sinilevää alkaa esiintyä juhannuksen tienoilla, tilanne on pahin heinä- elokuun vaihteessa", kertoo tutkimuspäällikkö Anneli Ylitolonen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.

Suomen ensimmäiset sinilevälautat on havaittu merellä. Ohuita sinileväraitoja on ollut Ahvenanmaan eteläpuolella ja Venäjän rajan tuntumassa. (Kaleva)

Ilmoita asiavirheestä