Selostus kuntauudistuksen nykyvaiheesta herätti maakuntavaltuustossa keskiviikkona toistakymmentä puheenvuoroa. Enemmänkin olisi ollut luvassa, mutta aika rajoitti.
Maakuntajohtaja Pentti Lampinen välitti Oulunsalossa valtuuston kokouksessa sisäministeriön neuvottelevan virkamiehen, Iin kunnanjohtajan Kyösti Tornbergin selostukset uudistuksesta.
Kärkkäimmän puheenvuoron käytti oululainen Seppo Moilanen (vas.). Hänen mielestään uudistus on täysin levällään.
"Siitä ei tule mitään tämän hallituksen aikana. Nähtäväksi jää, mitä seuraava hallitus tekee asian eteen", hän lateli.
Moilasen mielestä Oulun seudulla on asia mennyt johtavien virkamiesten sanailuksi. "Naapurikunnat etsivät kaikenlaisia malleja, jotta kuntaliitoksia voitaisiin välttää", hän heitti löylyä.
"Puitelaki tulee varmasti", lupasi puolestaan haukiputaalainen maakuntahallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk.). Seuraavaksi kunnat pääsevät tositoimiin laatimaan palvelurakenneohjelmiaan.
Vehkaperä lupasi, että maakuntaliitto ohjaa kuntia ja sovittaa suunnitelmia yhteen.
Valtuustosalissa ihmeteltiin, minne uudistuksen päähenkilö, kuntalainen on unohtunut.
"On keskitytty keinoihin -- palvelu- ja kuntarakenteeseen. Keskustelu tavoitteista -- palvelujen turvaamisesta kuntalaisille -- on kunnissa jäänyt taka-alalle. Ilmapiiri on sellainen, että esimerkiksi Oulunsalossa ajatellaan, että jos liitytään Ouluun, se tarkoittaa, että terveyskeskus loppuu", oulunsalolainen Juhani Nousiainen (kok.) valitteli.
Tunnelma oli odottava ja salissa näkyivät poliittiset erot. Esimerkiksi entinen ay-aktiivi, Oulun Ritva Kitinoja (sd.) liputti puolueensa ajamille vahvoille kunnille ja kuntaliitoksille.
Myös sukupuolivaikutusten arviointia kaivattiin lakiin, koska selvä enemmistö kuntatyöntekijöistä on naisia.
Pyhännän Juhani Mahosenahoa (kesk.) huoletti kasvukeskusten ulkopuolisten kuntien kohtalo.
"Reuna-alueiden menestys on tae kasvukeskuksille."
Juhani Mahosenaho päätyikin varoittelemaan, että köyhien kuntien liitoksessa syntyy yhä uusia syrjäkyliä.
Kaikki yhtyivät, vaikkakaan eivät välttämättä uskoneet maakuntajohtaja Lampisen toiveeseen, että kun kunnat tekevät osuutensa uudistuksessa, myös valtio raottaa nykyistä enemmän kukkaroaan.
Maakuntavaltuusto ei ottanut kantaa uudistukseen, vaan merkitsi keskustelun tiedokseen.