Oulunsalon suunnitelma lentokenttäkaupungista on huikea mutta ei suuruudenhullu. Juuri nyt eletään kasvukeskus Oulussa niukanpuoleisia aikoja. Teknologiatilojen rakentaminen on pysähdyksissä, ja uutiset uusista teollisista investoinneista vähissä. Niiden sijaan on tullut tietoja työvoiman vähennyksistä.
Kukaan ei voi varmuudella tietää, onko nykyinen notkahdus pitkäaikainen vai tilapäinen. Joka tapauksessa Oulun seudulla tehdään suunnitelmia, joissa ei kasvun pysähtymisen mahdollisuutta oteta lainkaan huomioon. Se on oikea toimintatapa ainakin niin kauan kuin kyse on varautumisesta tulevaisuuteen kaavoituksessa. Siinä on katsottava eteenpäin kymmenien vuosien tähtäimellä.
Ouluun ja sen lähistölle on suunnitteilla kaksi hyvin suuren mittaluokan uutta teollisuusaluetta. Oulunporttiin Kaakkurin keskuksen viereen Oulun eteläpuolelle kaavoitetaan yli 200 000 kerrosneliön teknologiakeskittymää, josta Technopoliksen käytössä olisi puolet.
Oulunsalo puolestaan suunnittelee Lentokenttäkaupunkia, johon voisi tulla 280 000 neliötä kerrosalaa ja jopa kuuttatuhatta työpaikkaa. Käytännössä tämä lentokenttäkaupunki ulottuisi jo niin lähelle Oulunporttia, että kentältä Kaakkuriin syntyisi jättimäinen yhtenäinen teknologiakeskittymä, laatukäytävä.
Suunnitelmat vaikuttavat utopistisilta, ja ne myös ovat sellaisia. Ne tarkoittaisivat kymmentätuhatta uutta työpaikkaa Oulun seudulle. Se on tavoite, jonka saavuttamisesta ei ole mitään takeita — mutta se ei tarkoita, etteikö tätä kannattaisi tavoitella.
Puheena on parinkymmenen vuoden aikajänne, ja suunnilleen sen verran vei aikaa myös Oulun teknologiakylän kehittyminen ideasta nykyisiin mittoihinsa. Tämän vuoden suhdanteista ei voi päätellä mitään siitä, miltä todellisuus aikanaan näyttää. Sen sijaan pitkäjänteisten aluesuunnitelmien teko voi omalta osaltaan olla itseään toteuttava ennuste: yritystoimintaa tulee sinne, missä on valmiuksia ottaa sitä vastaan.
Oulunportti on eräänlainen Technopoliksen reservialue. Oulunsalon lentokenttäkaupungin perusideana taas on houkutella yritystoimintaa, joka hyötyy hyvistä lentoyhteyksistä. Ensimmäinen luonnos ideasta esiteltiin jo kymmenen vuotta sitten. Tänä aikana kentän läheisyyteen on jo syntynytkin uutta teknologiatoimintaa, mutta se on vasta alkua. Nyt Oulunsalon päättäjien edessä on ryhtyminen tositoimiin. Maankäyttösuunnitelma menee valtuustoon, ja kunnallistekniikan rakentaminen olisi vähitellen pantava alulle.
Toteutuessaan tämä kaikki muuttaisi suuresti koko Oulunsalon kunnan ilmettä, mutta kyseessä ei enää aikoihin ole ollutkaan mikään tavallinen kunta. Suomessa omaa luokkaansa olevan Vantaan jälkeen juuri Oulunsalolla on edellytykset käyttää lentokenttää tällä tavoin hyödyksi. Muualta yksinkertaisesti puuttuu riittävän vilkkaan lentokentän ja seudun teknologiaosaamisen yhdistelmä.
Oulunsalon suunnitelma on huima, mutta ei suuruudenhullu. Lentokenttäkaupunkia ei ole tarkoituskaan rakentaa kerralla valmiiksi, vaan siinä edetään tarpeen mukaan asteittain. Suunnitelma ei myöskään voi toteutua Oulunsalon omin voimin, vaan se joko kasvaa tai kuolee Oulun seudun yleisen kehityksen mukaan.
Oulun seudun tavoitteissa on opittu asettamaan rima korkealle. Se on oikea asenne, mutta pelkästään omalla painollaan ja automaattiseen kasvuun luottaen tällaiset toiveet eivät toteudu. Yksi vahvan kasvun vaihe on nyt takanapäin, eikä seuraava ole vielä alkanut. Jos välivaihe venyy, on pian syytä vakavaan huoleen.