Ou­lun­sa­lon lii­kun­ta­kou­lu aloit­ta­nee syk­syl­lä

Koululaisia patistetaan ottamaan liikunta elämäntavaksi. Liikuntakoulu etsii oulunsalolaisille lapsille ja nuorille kipinää liikkumiseen

Mukaan liikuntakouluun. Kirkonkylän koulun nelos-luokkalainen lentopalloa harrastava Jenna Anttonen uskoo menevänsä syksyllä liikuntakouluun. Salibandyä pelaava kutos-luokkalainen Tommi Tikkanen on samaa mieltä. "Koulu olisi ihan hyvä asia."
Mukaan liikuntakouluun. Kirkonkylän koulun nelos-luokkalainen lentopalloa harrastava Jenna Anttonen uskoo menevänsä syksyllä liikuntakouluun. Salibandyä pelaava kutos-luokkalainen Tommi Tikkanen on samaa mieltä. "Koulu olisi ihan hyvä asia."
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Liikuntakoulu etsii oulunsalolaisille lapsille ja nuorille kipinää liikkumiseen.

Jos valtuusto näyttää ensi maanantaina vihreää valoa, on ensi syksynä toimintansa aloittavassa liikuntakoulussa urheilua ja liikuntaa tunnista puoleentoista viikossa. Muutoin oppilaat käyvät omaa kouluaan, esikoulua, peruskoulua tai lukiota. Liikuntaopetus annetaan koulujen liikuntatiloissa ja yleisissä liikuntatiloissa iltapäivisin. "Silloin tiloja on parhaiten vapaana. Illalla ne ovat kiven alla", sanoo sivistysjohtaja Markku Seppänen. Terveiden elämäntapojen markkinoinnin lisäksi koululla halutaan paikata myös nuorimpien iltapäivähoitoa.

Kouluun halutaan kaikenlaisia oppilaita. "Lihavia, laihoja, liikunnallisesti lahjakkaita ja vähemmän lahjakkaita. Parhaimmillaan koulu voi antaa kipinän harrastaa liikuntaa, mutta se voi myös kasvattaa seuroille kilpaurheilijoita. Tärkeintä on kuitenkin opettaa liikkumaan", pelkistää Seppänen.

Sivistysjohtaja ei usko, että liikuntakoulu kilpailee esimerkiksi urheilulukioiden kanssa. Niissä toiminta on laajempaa kuin liikuntakoulussa. "Se voi kylläkin lisätä Oulunsalon lukion vetovoimaa."

Liikuntakoulu on samanlainen kuin Oulunsalossa jo vuodesta 1988 annettu taiteen perusopetus. Kaikkiaan 600 oppilasta opiskelee koulussa kuvataidetta, musiikkia, tanssia ja sanataiteita. Heistä 100 on kempeleläisiä.

Seppänen uskoo, että molemmissa kouluissa voi olla samoja oppilaita. Kuitenkin etenkin taiteiden perusopetus vie paljon aikaa, mikä vähentää oppilaita.



Tilat eivät tahdo riittää


Tilat voivat olla kiven takana. Seppänen toivoo myös, että vireillä oleva Pellonpään urheilupuisto saataisiin jalalle mahdollisimman pian.

Suurimman osan opetuksesta antavat koulujen opettajat oman työnsä lisäksi. Todennäköisesti ensi syksynä palkataan koululle kuitenkin päätoiminen vetäjä.

Liikunnan yhdysopettaja Jouko Jokirinta toivoo, että monissa lajeissa opettajina voisivat olla myös nuoret. "Olisi hyvä, jos myös nuoret itse voisivat löytää vetäjiä. Tässä voi olla hyviä yhteistyön eväitä myös seurojen kanssa."

Jokirinnan mielestä tavoite, että mukaan halutaan mukaan puolet oppilaista, "on kunnianhimoinen, mutta realistinen". Laman aikana lakkautettujen liikuntakerhojen perään on ollut kovaa kysyntää. "Oppilaat kysyvät syksyllä ensiksi kerhoja. Vetovoimaisuuteen pyritään myös uusilla, nuoria kiinnostavilla lajeilla, kuten vaikka aerobicilla tai aikidolla."

Liikuntakoulussa opetetaan 6-11 vuotiaille perusliikuntaa, joka jakaantuu alkeis-, keski- ja jatkotasoon. Seuraavaksi tulevat 12-14 -vuotiaana lajitaidot. Palloilulajeista kiinnostunut saa opetusta koripallossa, salibandyssä, jalkapallossa, jääkiekossa, lentopallossa ja pesäpallossa. Luontoliikunnasta kiinnostunut puolestaan osallistuu suunnistukseen, hiihtoon, lautailuun tai lasketteluun, luisteluun ja yleisurheiluun. Taito- ja taistelulajeja ovat puolestaan aikido, aerobic, judo karate ja voimistelu.

Vanhimmat 15-18 -vuotiaat liikuntakoululaiset voivat valita puolestaan yhden tai useamman lajin erikoisopetuksen.

Koulu käynnistyy asteittain. Ensi syksynä mukaan otettavat 270 oppilasta aloittavat perusliikunnalla. Kun toiminta aikoinaan pyörii täysillä, oppilaita uskotaan olevan 630, eli puolet oulunsalolaisista koululaisista.

Oppilailta peritään 20 euron maksu lukukaudessa.

Alussa koulu maksaa vuodessa 17 000-20 000 euroa riippuen siitä, ovatko opettajat päätoimisia vai sivutoimisia. Kun koulu pyörii täysillä, se haukkaa vuodessa 75 000-110 000 euroa. Lukukausimaksujen ja valtionosuuksien jälkeen kunnan kontolle kuluista jää alussa vain 8 000-12 000 euroa ja myöhemmin 4 000-38 000 euroa.

Ilmoita asiavirheestä