Rajalevottomuudet jatkuvat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun selkosilla. Vaikka Oulunkaaren kuntayhtymä antoi pari viikkoa sitten rukkaset Puolangalle, kunnalla on edelleen käsissään ratkaisun avaimet koko Kainuun hallintokokeilun jatkoa ajatellen.
Näin on ainakin, jos valtiovarainministeriön kehittämispäällikkö Teemu Eriksson ei ladellut taannoin Kainuun mallin jatkumisen ehtoja ihan vain kainuulaisia pelotellakseen. Erikssonin mukaan minkä tahansa kunnan irrottautuminen merkitsee koko kokeilun kuoppaamista.
Kuntalaisten palveluista ärhäkästi kiinni pitävä Puolanka ei koe olevansa Kainuun nykymenossa täysin oikeassa porukassa. Kainuun kuntayhtymän päätökset ovat kaikuneet Puolangan vaaroilla isojen äänellä paukutettuna saneluna.
Oulunkaareen kuuluvien Pudasjärven, Utajärven ja Vaalan naapurina Puolanka esittikin, että sen mahdollisuudet siirtyä samalle kaarelle selvitettäisiin. Suurena yllätyksenä tuskin tuli, että lähentely torjuttiin tiukasti.
Viralliseksi syyksi Oulunkaaren kuntayhtymä ilmoitti, ettei joukkoa ole tarkoituksenmukaista laajentaa, koska nykyistenkin jäsenkuntien yhteistoiminta on vielä hakusessa.
Puolangalle annettuihin pakkeihin vaikutti kuitenkin eniten se, ettei Oulunkaaren vähäväkinen kuntanelikko hirvennyt ottaa kontolleen monen ministerin suulla kehutun, Paavo Lipposen siniseksi ajatukseksi mainitun hallintokokeilun tappamista.
Sillä niinhän olisi käynyt, jos Puolanka olisi jättänyt Kainuun ja Erikssonin ehto olisi pitänyt.
Kaarelaisia varoitettiin, että Puolangalle pokatessaan he pyllistävät valtion rahan jakajille. Ministerit vaihtuvat, mutta ministeriöiden virkamiehillä on pitkä muisti.
Irtiottoa yrittäneeseen Puolankaan on lyöty Kainuussa häirikön leima. Puolanka jatkaa nyt kuitenkin muiden Kainuun kuntien kanssa neuvotteluja siitä, miten maakunnan palvelut tuotetaan parin vuoden päästä.
Nälkämaan marssin uuteen sovitukseen ei löydetä kaunista kuorosointia helposti. Näkemykset siitä, kuka maakunnassa oikein pärjää ja kenen kustannuksella ovat Ärjänselän verran toisistaan erillään.
Palvelujen keskittämistä ei taitaisi pysäyttää edes perussuomalainen pääministeri, mutta Puolangalla ainakin yritetään.
Vaara-Kainuun kainaloissa ei asuta etelän naapurilähiöiden eikä rannikon pikkukuntien tiheässä verkossa. Jos Puolangalta esimerkiksi lopetetaan maakunnan mahtikäskyllä lukio, se tarkoittaa lukioon haluavalle nuorelle käytännössä muuttoa pois kotoa.
Maakunnan lupaus poistaa lukioiden 16 aloittavan oppilaan raja vuodeksi neuvottelurauhan takia otetaan Puolangalla lähinnä halventavana vinoiluna. Lapsien koulu-uraa kun suunnitellaan maallakin hieman pidemmällä tähtäimellä.
Puolangalta muistutetaan, että kunta on toistaiseksi itsenäinen. Jopa yhä vahvemmin nyt, kun veroprosenttia pystytään laskemaan hilkun verran, alijäämät on kohta kuitattu eikä velkataakkakaan isommin paina.
Puolanka ja muutkin Kainuun kunnat pitävät kiinni palveluistaan jatkossakin, joten talven neuvotteluista on tulossa tiukat. Kainuun mallin jatkoon tuskin lähdetään epämääräisten lupausten varassa. Maakunta-kuntayhtymän sijaan Kainuunkin peruspalvelut saatetaankin jatkossa tuottaa muutamassa pienemmässä kuntayhtymässä.
Vaikka Puolanka saikin rukkaset Oulunkaarelta, se on edelleen melko näkyvässä ratkaisijan roolissa. Huonoa omaatuntoa ei kuulemma kanneta, vaikka hallintokokeilun jatko kaatuisi.
Puolangalla testataan nyt kunnan itsemääräämisoikeutta kovassa pyörityksessä.
Sininen ajatus kaikista kainuulaisista ajamassa maakunnan suurta yhteistä hyvää on yhä ajatuksen asteella.