Mahtimiehet Oikarinen ja Hänninen kertoivat (Kaleva 7.5.) Oulun talouden tasapainottamisen keinoista. Valikoimaan nimesivät verot, asiakasmaksut, muu tulojen lisääminen, säästöt ja palveluverkko.
Listasta puutuu ympäristöohjelma. Suunnitellut ”elinvoimainvestoinnit” Allas Sea Pool, asuntomessut, kulttuuripääkaupunkihanke ja niin edelleen lisäävät kaupungin menoja ja 30 miljoonan euron vaje häämöttää budjetissa.
Kukaan ei puhu kiinteistöjen, liikenteen, rakentamisen, energiantuotannon- ja kulutuksen sekä ravintopalvelujen resurssiviisaista investoinneista. Tämä ei tarkoita nopeita säästöjä. Se tarkoittaa tietä, jolla Iin kunta sai pidettyä itsenäisyytensä, sai taloutensa kuntoon. Se tarkoittaa investointeja, jotka muun muassa maksavat itsensä Oulun käyttökuluissa takaisin 10–15 vuoden kuluttua ja tuottavat sen jälkeen vuosikymmeniä voittoa ja resurssiviisaan Oulun.
Myös Oulu pystyy vastaamaan talouden haasteeseensa vain kaiken toiminnan kattavalla ympäristöohjelmatyöllä, saamalla energian ja luonnonvarojen haaskaamisensa kuriin. Tampere on lähtenyt tälle tielle, Iin ja muiden lukuisten Hinku-kuntien toimintamallin mukaan.
Ympäristöohjelma ei vastaa lakkoilevien koululaisten ja talouden haasteisiin. Se on virkamiesten keskenään (ilman luottamusmiehiä tai todellisia asiantuntijoita) laatima latteus, jossa ei ole muun muassa vastattu siihen, millä konkreettisilla toimenpiteillä tavoitteisiin päästään.
Vastuksina on enimmäkseen sanoja: edistetään, vähennetään tai lisätään. Ohjelmassa on määrätty laadittavaksi hyvin vähän eri alojen toimintasuunnitelmia. Mittarit ovat pääosin heikkoja, esimerkiksi kaasu-/sähköbussien prosenttiosuutta 2026 ei ole määritelty.
Ympäristöohjelmaan yritettiin saada leima 16.4. yhdyskuntalautakunnassa, mutta luottamusmiehet nostivat sen viisaasti pöydälle ja nähtäväksi 30 vuorokaudeksi. Kerro korjausehdotuksesi lautakunnan jäsenelle 27.5. mennessä.
Ohjelmassa ei määritellä kaupungin käytössä olevien tai Oulussa rakennettavien kiinteistöjen/rakentamisen energiankulutuksen normeja. Ei puututa siihen, että nyt gryndereitä ei kiinnosta mikä on kiinteistön energialasku luovutuksen jälkeen. Uusia kiinteistöjä ei velvoiteta tuottamaan itse lämpöä ja sähköä, vaikka se vähentäisi kaupungin investointeja. Tilapalveluille työnnetään kiinteistövastuu, jota ei ole määritelty.
Hajautettuun energiantuotantoon siirtymiseen ei ole toimintasuunnitelmaa, vaan hirttäydytään kaukolämpöön ja uuteen biolämpövoimalaan; tämä jarruttaa uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa. Tuulivoimaa ja maalämpöpumppuja ei edes mainita.
Uusiutuvien energiamuotojen toimenpideohjelmaa ei ole. Turpeesta ei todella haluta päästä eroon. Laanilaan tulisi rakentaa valtava maalämpö/aurinkovoimala, ei lisää kattiloita. ”Luodaan edellytykset vähäpäästöiselle joukkoliikenteelle” ei tarkoita mitään, koska puuttuu toimintasuunnitelma ekobusselle ja raideliikenteelle. Oulun ravintopalveluita ei mainita, vaikka ravinnontuotannon päästöt ovat yhtä suuret kuin liikenteen.
Oulun ympäristöohjelmaa laadittiin puoli vuotta. Iissä sitä työtä tehtiin 20 vuotta ja tuloksena syntyi maailman tehokkain kunta ja Hinku -konsepti, jota todella moni kunta kopioi nyt viisaasti. Iissä ei tarvitse potea ilmastonmuutosahdistusta. Oululla ei ole aikaa keksiä pyörää uudelleen, mielestäni ainoa mahdollisuutemme on ottaa Greenpoliksen konsepti käyttöön. Ympäristöohjelma on Oulun historian tärkein asia ja kaupungin elinehto, oikein tehtynä rahasampo. Nyt minua hävettää oululaisena ylittää Iin kunnanraja.
Mika Seppänen
hallituksen jäsen/Oulun vihreät
yhdyskuntalautakunnan varajäsen
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.