Oulu Vuonna 2010 Oulun ja Joensuun yliopistojen luokanopettajakoulutuksen määrää pienennetään yhteensä 40-50 paikalla ja opettajakoulutusta vastaavasti lisätään pääkaupunkiseudulla, missä oppilasmäärät kasvavat.
Näin esitti opetusministeriön opettajankoulutusta pohtinut työryhmä opetusministeri Sari Sarkomaalle (kok.) tiistaina.
Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen oli suorastaan tyrmistynyt. Hänen mielestään ehdotuksessa nähdään valtakunnallista osaamista vain suurissa yksiköissä ja Etelä-Suomessa.
"Tässä puhutaan useassa kohdin erityisesti Joensuun ja Oulun kohdalla aluepolitiikasta hyvin vähättelevään sävyyn, että jos nyt sitten aluepoliittisesti katsotaan, niin saahan yliopistot jotain siellä puuhastella", Lajunen äimisteli.
"Kyllähän tämä on tiedetty, aavisteltu etukäteen, että tilanne on tämmöinen", huokaa Kajaanin opettajankoulutusyksikön varajohtaja, professori Pentti Holappa. "Täällähän on tehty vähennyksiä, Kajaanissa on vähennetty kymmenen prosenttia jo viime vuonna."
Pakka sekaisin
Lajunen kokee esityksen ristiriitaisena, koska opetusministeriö antoi jo kaksi vuotta sitten Oulun yliopistolle tehtäväksi selvittää, tullaanko yhdellä yksiköllä toimeen sekä varautumaan 10-15 prosentin leikkauksiin aloituspaikoissa tulevaisuudessa.
"Me teimme tämän ja totesimme, että molemmat yksiköt tarvitaan ja me profiloimme, siirsimme varhaiskasvatuksen Ouluun", Lajunen muistuttaa. Oulussa on jo selkeä profiili ja Kajaanissa taas on erikoistuttu liikuntapainotteisuuteen sekä erityisopettajakoulutukseen.
"Ja me saimme vielä kiitosta opetusministeriöltä näistä ratkaisuista ja päätökset on tehty. Nyt tämä tulee sotkemaan pakan totaalisesti."
Pääkaupunkiseutu ahmaisisi valtaosan ehdotetusta potista, sillä työryhmä esittää 20-30 paikkaa lisäyksestä varattavaksi maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille sekä 20-30 paikkaa tavanomaiseen luokanopettajakoulutukseen. Åbo Akademissa otettaisiin joka toinen vuosi kymmenen maahanmuuttajataustaista opiskelijaa.
Opettajankoulutus 2020-työryhmän vetäjä, vararehtori, professori Hannele Niemi Helsingin yliopistosta sanoi heidän perustelevan ehdotustaan väestöennusteilla. Pohjois- ja Itä-Suomi ovat selkeästi muuttotappioalueita, mutta silti huomattavan suuria opettajankouluttajia. Tarve on kuitenkin selvästi paljon vähäisempi, mitä etelässä ja varsinkin pääkaupunkiseudulla. Hän korostaa erityisesti pulaa maahanmuuttajataustaisista opettajista.
"Tässä mielessä me olemme katsoneet tätä pelkästään näiden tilastoennusteiden ja opetushallituksen tekemän selvityksen pohjalta."
Aina aluepolitiikkaa
Niemen mukaan tässä yhteydessä pitää puntaroida alue- ja korkeakoulupoliittiset kysymykset. Aikaisemmassa aluepoliittisessa tilanteessa Pohjois- ja Itä-Suomessa on tarvittu paljon opettajia.
"Samalla perusteella voitaisiin tehdä aivan päinvastoin, koska meidän opiskelijoista sijoittuu etelään suurin osa ja siellä kehutaan heitä, kun ovat poikkeuksellisen hyviä työntekijöitä", Pentti Hakkarainen kuittaa.
"Etelä-Suomen ihmisiltä jää huomaamatta, että myös heidän koulutustarjontansa vahvistaminen on aluepolitiikkaa samalla tavalla kuin tarjonta täällä. Yliopistoilla on siellä selkeä rekrytointialue niin kuin meilläkin täällä", Lajunen arvioi.