Lisämaidon antaminen vastasyntyneille on Suomen synnytyssairaaloissa melko yleistä. Tämä selviää Oulun yliopistossa 8. marraskuuta väittelevän Mervi Hakalan väitöskirjasta.
Hakalan mukaan lisäruoan antamiseen ei aina löydy lääketieteellistä perustetta, vaan lisämaitoa annetaan vaikkapa vauvan mahakipujen ja levottomuuden takia. Monella äidillä voi olla myös epävarmuutta oman rintamaidon riittävyydestä.
Hakala selvitti väitöskirjassaan kansainvälisen Vauvamyönteisyysohjelman mukaisten imetystä tukevien käytäntöjen, kuten ihokontaktin, ensi-imetyksen, vierihoidon ja täysimetyksen toteutumista Suomen synnytyssairaaloissa.
Täysimetys toteutui hoitajien vastausten perusteella 72 prosentilla synnyttäneistä, mutta äitien vastausten mukaan vain 55 prosentilla. Hoitajien vastauksia saatiin kahdeksasta sairaalasta ja äitien kuudesta, mikä voi Hakalan mukaan osaltaan selittää tulosten poikkeavuutta.
Vauvamyönteisyysohjelma suosittaa, että 80 prosenttia vastasyntyneistä olisi täysimetettyjä.
Maailmanlaajuinen Vauvamyönteisyysohjelma antaa synnytyssairaaloille selkeät kymmenen askeleen ohjeet onnistuneeseen imetykseen. Ohjeet pohjautuvat näyttöön perustuvaan tutkimustietoon.
Tutkimus osoitti, että sairaalan hoitokäytännöt vaikuttavat täysimetyksen onnistumiseen. Ihokontakti, ensi-imetys synnytyksen jälkeen ja vastasyntyneen ympärivuorokautinen vierihoito lisäsivät täysimetystä ja toteutuivat parhaiten alateitse synnyttäneillä uudelleensynnyttäjillä. Yleisimmät syyt, jotka estivät imetystä tukevien hoitokäytäntöjen toteutumista, olivat keisarileikkaus ja vastasyntyneen vointiin liittyvät ongelmat.
Täysimetyksen esteenä olivat useimmiten lääketieteelliset syyt, kuten rintamaidon riittämättömyys, vastasyntyneen ennenaikaisuus, liiallinen painonlasku, keltaisuus tai matala verensokeri. Lisäruoan antamiseen päädyttiin myös ei-lääketieteellisistä syistä, esimerkiksi vauvan imemisongelmien vuoksi tai äidin toiveesta.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena synnytyssalissa työskenteleville kätilöille, äideille ja lapsivuode- ja lastenosastojen hoitohenkilökunnalle vuonna 2014. Tietoja kerättiin yhteensä 279 vastasyntyneestä kahdeksassa Suomen synnytyssairaalassa.
Hakalan hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Ihokontaktin, ensi-imetyksen, vierihoidon ja täysimetyksen toteutuminen synnytyssairaaloissa tarkastetaan Oulun yliopistossa 8. marraskuutaVastaväittäjänä toimii professori Eija Paavilainen Tampereen yliopistosta ja kustoksena dosentti Satu Elo Oulun yliopistosta.