Lapsen aistiherkkyydet sekä hänen isänsä tai veljensä autistiset piirteet auttavat tunnistamaan lapset, joilla on kohonnut riski autismikirjon häiriölle. Tämä selviää Oulun yliopistossa 1. marraskuuta väittelevän Katja Jussilan väitöstyöstä.
Autismikirjon häiriö diagnosoidaan käyttäytymispiirteiden perusteella. Kyseessä on vahvasti perinnöllinen oireyhtymä, jonka oirekuva koostuu pulmista sosiaalisen kommunikaation valmiuksissa ja rajoittuneista käyttäytymisen piirteistä, mutta vaihtelee paljon henkilöstä toiseen.
Autistiset piirteet voivat heikentää lapsen sosiaalista toimintakykyä silloinkin, kun varsinaisen häiriön diagnoosikynnys ei ylity.
Jussila kartoitti autistiset piirteet ja aistipoikkeavuudet kokonaisesta 8-vuotiaiden ikäluokasta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Kuuloyliherkkyys ja isän autismipiirteisyys selittivät autismin vaikeusastetta autismikirjon lapsilla.
Autismikirjon lasten veljillä ja isillä esiintyi merkitsevästi enemmän autistisia piirteitä kuin vertailuryhmän pojilla ja näiden isillä. Sen sijaan autismikirjon lasten siskot ja äidit eivät eronneet vertailuryhmistään.
Koska aistipoikkeavuudet ovat tutkimusten mukaan varsin pysyviä, ne auttavat tunnistamaan autismikirjon riskissä olevat lapset jo varhaisessa vaiheessa ja Jussilan mukaan ne tulisikin kartoittaa neuvolassa.
Aistipoikkeavuuksien esiintyvyys oli kahdeksan prosenttia koko tuhansia lapsia käsittävässä aineistossa ja 54 prosenttia autismikirjon lapsilla.
Katja Jussilan lastenpsykiatrian alaan kuuluvan väitöskirja "Autismikirjolla? Autismipiirteisyyden tunnistaminen ja arviointi kognitiivisesti hyvätasoisilla koululaisilla. Epidemiologinen ja kliininen tutkimus" tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 1.11.
Vastaväittäjänä toimii professori Ola Shahin Kairon yliopistosta ja kustoksena emeritaprofessori Irma Moilanen Oulun yliopistosta.
