Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että äidin synnytyksen yhteydessä saama antibiootti muuttaa lapsen suoliston mikrobiomia, eli bakteeristoa. Vaikutuksen havaittiin tutkimuksessa olevan yhtä suuri kuin suoraan lapselle annettu suonensisäinen antibiootti.
Pelkkä äidin saama antibiootti muutti lapsen mikrobiomia yhtä paljon kuin lapsen itsensä syntymän jälkeen saama suonensisäinen antibiootti. Synnytyksen jälkeen lapselle annetut antibiootit muuttivat suoliston mikrobiomin koostumusta jo yhden tai kahden päivän sisällä verrattuna lapsiin, jotka eivät saaneet antibiootteja.
Oulun ylipiston tutkijoiden mukaan antibioottia saaneilla lapsilla oli vähemmän Bacteroidetes-ryhmän bakteereja ja enemmän Firmicutes-ryhmän bakteereja kuin vertailuryhmällä. Erot bakteerikannassa säilyivät kuuden kuukauden ikään saakka, jolloin tutkimuksen viimeiset näytteet kerättiin.
Suonensisäistä antibioottihoitoa saaneet vastasyntyneet saivat laktobasilleja sisältävää probioottivalmistetta, tutummin sanottuna maitohappobakteerivalmistetta, jonka tehtävänä tasapainottaa ruoansulatuskanavan bakteerikantaa. Valmiste ei kuitenkaan estänyt pitkäaikaisia muutoksia suoliston bakteerikannassa.
Tutkimuksessa kerättiin yhteensä 426 päivittäistä ulostenäytettä syntymästä lähtien 149 alateitse syntyneeltä lapselta Oulun yliopistossa ja OYS:n lasten ja naisten klinikoilla. Lapsista 44 oli altistunut synnytyksessä äidin saamalle antibiootille, 29 sai antibioottia suonensisäisesti pian syntymän jälkeen, 29 altistui antibiootille synnytyksessä ja sen jälkeen. 47 lasta ei ollut altistunut lainkaan antibiooteille.
Äidit saivat antibioottina tyypillisimmin kapeakirjoista penisiliiniä ja lapset yhdistelmäantibioottia. Näytteet tutkittiin uuden sukupolven sekvensoinnilla Oulun yliopiston genetiikan ja ekologian laitoksella dosentti Mysore Tejesvin ja dosentti Anna Maria Pirttilän johdolla. Tutkimus julkaistiin Scientific Reports –lehdessä.