Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa muisteltiin tiistaina sota-aikaista Alppilaa, Linnanmaata ja Kaijonharjua. Tilaisuudessa selvisi mielenkiintoisia asioita.
Historiallisen arkeologian dosentti Timo Ylimaunu Oulun yliopistosta muisteli lähes täydelle salille, kun arkeologian laboratorio sai 1990-luvulla ensimmäisen miinaharavan, ja opiskelijat säntäsivät sitä kokeilemaan Linnanmaan yliopiston takapihalle.
Pian he tulivat saksalaisten konekiväärinhylsyjen ja kranaatinosien kanssa takaisin. Ne olivat saksalaisten sotilaiden ampumaharjoituksista jatkosodan ajalta, jolloin saksalaisten tukikohdan ampuma-alue sijaitsi Linnamaalla.
– Yliopistoa ei siis olekaan rakennettu suon päälle, vaan suoraan saksalaisten sotilaiden ampuma-alueen päälle.
Ylimaunu esitelmöi jatkosodan aikaisesta Oulusta, jolloin kokonaiskuva pohjoispuolisesta Oulun kaupungista muuttui merkittävästi.
Useille suomalaisille paikkakunnille alettiin rakentaa syksystä 1941 lähtien saksalaisia huolto- ja muita tukikohtia, joita sanottiin pikku-Berliineiksi.
Oulun pikku-Berliini oli Alppilan alue, jonne rakentui nopeasti melkoinen kaupunginosa. Siitä tuli 275 rakennuksen parakkikylä, joka hävisi kuitenkin aika pian maisemasta 1950-luvulle tultaessa.
Upseerikerhon rakennus kuitenkin näkyy ja elää nykyäänkin Alppimaja-nimisenä juhlahuoneistona.
Toiminnasta vastasi Waffen SS, jonka huolto- ja miehistötukikohta käsitti lisäksi kenttäsairaalan. Alppilan ja Iskon muodostaman alueen koko oli 70 hehtaaria.
Ylimaunun mukaan Alppilassa näkyi klassinen armeijoille tyypillinen arvohierarkia: upseerikerho tehtiin kaikkien muiden yläpuolelle korkeimmalle kohdalle komeimmalle paikalla.
– Siitä tehtiin ainoa pysyväisluonteinen rakennus ja tavallaan sillä tuotiin suomalaiseen ja oululaiseen maisemaan jotakin aivan uutta. Se oli virallista natsiarkkitehtuuria, jonka tarkoitus oli symbolisoida saksalaista yhteenkuuluvuutta ja kodikkuutta, Ylimaunu kertoi.
Tyylillä rakennettiin Saksassa paljon retkeilymajoja, jollaisena talo toimikin vuosia palattuaan suomalaisille vuonna 1947.
Tilaisuus innosti yleisön kysymään. Kiinnostusta herätti, kuinka vakaumuksellisia natseja Oulua tukikohtanaan pitäneet saksalaiset olivat.
Ylimaunu arvioi, että koska Waffen SS:n ydinjoukko oli Adolf Hitlerin henkivartiokaartia, joukossa oli vakaumuksellisia. Moninaisuus kasvoi, mitä pidemmälle aika kului ja väkeä värvättiin lisää.
– Mukana oli suomalaisiakin. Heidän vakaumuksellisuudestaan ei ole tietoa, varmaan osa oli. Toisaalta siellä oli myös islaminuskoisia, Ylimaunu pohti.