Oulun yli­opis­ton pil­vi­tut­ki­ja uuden il­mas­to­mal­lin jäl­jil­lä

Oulun yliopistossa työskentelevä professori Nønne Prisle osallistuu tutkimusryhmineen IPCC:n uuden ilmastomallin rakentamiseen.

Oulun yliopiston dosentti Nønne Prisle on ilmakehäkemisti ja -fyysikko, jonka tutkimus keskittyy erityisesti ilmakehän nanomittakaavan aerosolihiukkasiin.
Oulun yliopiston dosentti Nønne Prisle on ilmakehäkemisti ja -fyysikko, jonka tutkimus keskittyy erityisesti ilmakehän nanomittakaavan aerosolihiukkasiin.
Kuva: Jukka Leinonen

Oulun yliopistossa työskentelevä professori Nønne Prisle osallistuu tutkimusryhmineen IPCC:n uuden ilmastomallin rakentamiseen.

Ainutlaatuisen molekyylitason tutkimuksen mahdollistaa maailman kirkkain valonsäde Ruotsin Lundissa.

– Hänestä tulee ilmakehäyhteisön ja säteilylinjan yhteyshenkilö, kertoo suomalaisten korkeakoulujen yhteistyötä Lundin MAX IV -synkrotronissa koordinoiva professori Marko Huttula Oulun yliopistosta.

Prisle tutkii pilvien rajapintoja yhdistämällä kemiaa ja fysiikkaa. Samalla hän rakentaa siltaa hiukkastason fyysikoiden ja globaalin ilmastomallin välissä.

Pilviä on tutkittu vasta vähän. Mahdollisesti pilvillä on yhtä suuri vaikutus ilmastonmuutokseen kuin hiilidioksidipäästöillä.

Pilvet superluupin alla

Kun Nønne Prisle aloitteli uraansa, hänen tutkimuspilvensä majaili kaksi kertaa kaksimetrisessä muovipussissa. Välillä eksperimentti uhkasi sataa lätäköksi pussin pohjalle. Silloin tutkijanalku halasi pilveä tiukasti pelastaakseen sen tuholta.

– Yritimme sekoittaa sitä.

Tekniikka on kehittynyt. Maailman kirkkaimmasta valonsäteestä tulevat fotonit ovat avanneet aivan uuden perspektiivin. Lundin uusi MAX IV -synkrotron on mahdollistanut molekyylitason tutkimuksen.

– Se oli suuri muutos. Me pystymme näkemään pilven molekyylit supermikroskoopilla.

Ilmastopaneelia varten valmistellaan uutta ilmastomallia. Niin sanotun EC-Earthin prototyypin pitäisi valmistua puolen vuoden kuluttua. Mukana on satoja tutkijoita.